Kunnat kuntoon kuntalaisia kuuntelemalla

Kuntauudistus ei ole eurojen säästöohjelma vaan palveluiden pelastusohjelma. Meneillään olevaa kuntauudistusta toteutetaan kokonaisuutena, minkä vuoksi useat palvelujärjestelmän palaset liikkuvat samanaikaisesti.

Tästä voi syntyä hämmennystä, mutta itse kannatan valittua kokonaisvaltaisen arvioinnin linjaa. Mielestäni on tärkeätä, että kuntarakenne-esityksen kanssa samanaikaisesti etenevät palveluiden järjestämisvastuiden läpikäynti, valtionosuusuudistus, kuntademokratian mallit, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Näin lopputuloksesta tulee varmasti erinomainen ja kunnat voivat arvioida omia vaihtoehtojaan ajan kanssa. Syksyllä toteutetaan uusi kuntien kuulemiskierros. Päätöksentekijöinä etenemisessä ovat nyt kunnalliset päättäjät.

 Kunnat ovat ihmistä lähellä, ja niiden tehtävänä on lainkin mukaan huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista. Siksi on perusteltua vahvistaa kuntien roolia palveluiden järjestäjänä ja vähentää välimuotoja. Kaksi tasoa eli kunnat ja valtio riittää hyvin tämän kokoisessa maassa.

Voidakseen vastata palveluiden tarpeeseen on kuntien oltava riittävän vahvoja. Vahva kunta kykenee edistämään alueensa elinvoimaa, työllisyyttä ja pystyy pääosin tuottamaan hyvinvointipalvelut itse. Tarkemmat kriteerit elinvoimaisen kunnan määrittelemiseksi tehdään kesäkuun loppuun mennessä. Kriisikuntien taloudelliset kriteerit valtioneuvoston puuttumiseen on määritelty jo edellisen hallituksen aikana.

Suomessa on yhä edelleen yksi maailman parhaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmistä. Kaikki tunnistavat kuitenkin, että uudistusta tarvitaan tasapuolisten palveluiden saavuttamiseksi ja ikääntymisen tarpeisiin vastaamiseksi. Kunnallisiin palveluihin lisätään erikoissairaanhoitoa, jotta erikoislääkärit toimisivat myös perusterveydenhuollossa. Ajatus on, että nykyiset sairaanhoitopiiri sellaisenaan lakkaavat ja erityisvastuualueet hoitavat erityisen vaikean sairaanhoidon, vaikkapa nykyisten sairaaloiden tiloissa. On merkittävää, että uudessa mallissa on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon perustaso, jolloin hallinnon rajat sairaala- ja hoivapalveluiden osalta eivät ole hoidon esteinä.

Kun kunta on järjestämis- ja rahoitusvastuussa, ovat päätökset valtuustojen suorassa päätöksenteossa eli demokratia lisääntyy tai palautuu nykyistä paremmalle tasolle. Riittävän vahvalla kunnalla on mahdollisuus järjestää palvelut itse ja tarvittaessa voimaa kilpailuttaa palveluiden tuottajia, eli olla vastavoimana markkinoille. Jotta kunta voi selvitä palveluvelvoitteistaan on kuntien tulopohjaa laajennettava ja valtionosuusjärjestelmää muutettava tukemaan muutoksia.

Liitostarpeen tunnistavien kuntien kannattaa ne taloudelliset tuet, joita on luvattu yhdistymisten edistämiseksi. Nyt on kunnan omien päättäjien aika tehdä perusteellinen arviointi kuntalaisten tulevaisuudesta. Tähän tehtävään tarvitaan päättäjiltä rohkeutta ja osaamista nähdä yhtä valtuustokautta pidemmälle tulevaan aikaan.

Sirpa Paatero

SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Kommentit

Jätä kommentti