Valtiovarainministeriön Kunnat-uutiskirje
Kuntien alustavat tilinpäätöstiedot julkaistiin keskiviikkona 10.2. Loppuvuodesta näimme jo, että Suomi selviytyy koronan taloudellisesta iskusta paremmin, kuin ennakoimme keväällä ja vielä alkusyksystäkin.
Koronatoimien valmistelun ohjaavana lankana on ollut se, että tautimäärät pidetään mahdollisimman alhaisina, mikä on sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta kestävintä. Suomalaiset ovatkin noudattaneet hallituksen asettamia rajoituksia ja suosituksia urheasti, mistä haluan kiittää kaikkia.
Kunnat ovat selvinneet koronasta hyvin. Hallituksen viime kesänä ja myöhemmin syksyllä valmistelemien koronatukien tavoitteena oli, että kunnat pystyvät tuottamaan peruspalvelut ja voivat tarvittaessa lisätä niitä. Lomautusten ja irtisanomisten aika ei olisi ollut keskellä koronakriisiä.
Kuntien toimintamenot kasvoivat kuitenkin vain 1,7 prosenttia samaan aikaan, kun verotulot kehittyivät ennakoitua paremmin. Kuntien tilipäätökset näyttävätkin jäävän peräti 1,7 miljardia euroa positiivisen puolelle.
Kuntayhtymien tulos jäi puolestaan kuntia heikommaksi. Kuntayhtymien yhteenlaskettu alijäämä on kohonnut jo 300 miljoonaan euroon. Kokonaisuudessaan varsinkin sairaanhoitopiirit joutuivat jättämään joitain toimenpiteitä tekemättä, mikä näkyy niillä rahoituksen vajeena samaan aikaan, kun laskujen puuttuminen vahvistaa kuntien tulosta. Tilanne kyllä tasoittuu seuraavina vuosina. Sairaanhoitopiirien kasvanutta lainakantaa selittää ennen kaikkea sairaalainvestoinnit.
Kuntien tulos ja kehittyneet rahavarat mahdollistavat palvelujen parantamisen koronan jälkeisessä palvelujen ja yhteiskunnan rakentamisessa. Edellisten lamakausien virheitä ei ole syytä lähteä toistamaan, vaan taloudellista liikkumavaraa on käytettävä kuntalaisten hyvinvoinnin eteen.
Työttömyys, laajentunut etätyö ja harrastamisen vaikeutuminen ovat kuormittaneet niin perheitä kuin yksi asuvia. Kunnissa on tunnistettava tarpeet, joihin on vastattava tarvittaessa räätälöidyllä palveluvalikoimalla.
Hallituksen tuki on ollut kokonaisuus, jonka maksaminen ajoittuu vuosille 2020 ja 2021. Koronan jälkeistä palveluvelkaa maksetaan kuitenkin todennäköisesti myös lähivuosina. Hallitus on varautunut hoivavelan ja hoitojonojen purkuun yhteensä 450 miljoonalla eurolla vuosina 2021-2023. Myös kuntien omalla toiminnalla, jossa suunnittelu on jo meneillään, on olennainen merkitys, kun lähdemme toivottavasti pian kohti normaalia yhteiskuntaa ja elämää.
Kommentit