Vaalien lähestyessä keskustelu taloudesta ja valtion velkaantumisesta on kiihtynyt. Näkemyseroja on erityisesti siitä, millaista talouspolitiikkaa tulevina vuosina pitäisi Suomessa tehdä.

Kulunut hallituskausi on ollut kriisien värittämä, eikä normaaleja aikoja ole nähty kuin aivan kauden alussa. Keväällä 2020 koronapandemia sotki niin maailman, Euroopan kuin Suomenkin talouden. Vuosi sitten Venäjä käynnisti hyökkäyssodan Ukrainaan ja niin turvallisuus- kuin taloustilanteemmekin järkkyi. Turvallisuuskriisiä seurasi vielä energiakriisi, joka on heittänyt synkkiä varjoja Suomen ja Euroopan talouden ylle kiihtyvänä inflaationa ja taantuman uhkana.

Kriisien keskellä poliittisilla päätöksillä on suuri vaikutus siihen, kuinka vakavan shokin taloutemme saa. Koronakriisissä hallitus valitsi tien, jolla tuettiin niin terveydenhuoltoamme, yrityksiä kuin kuntiakin. Halusimme, että Suomeen ei tule massatyöttömyyttä, että pandemian ehkäisyä ja hoitoa ei maksateta lapsilla, nuorilla, tavallisilla kansalaisilla tai hyvinvointivaltiomme palveluja heikentämällä. Suomi selvisikin pandemiasta myös taloudellisilla mittareilla mitattuna vähemmin vaurioin kuin moni muu Euroopan maa.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä hallituksen on ollut välttämätöntä tehdä mittavia taloudellisia panostuksia kansalliseen turvallisuuteemme ja Ukrainan sekä ukrainalaisten pakolaisen auttamiseksi. Sotaa seuranneen energiakriisin myötä myös kotitalouksia on haluttu kuluvana talvena tukea kiihtyvän inflaation ja korkeiden energian hintojen puristuksessa.

Koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten aiheuttamat miljardien lisämenot valtiolle ovat kuitenkin kertaluonteisia. Kun valtion velkaantumisesta puhutaan, tulee muistaa, että pysyviä menoja tämä hallitus on lisännyt sangen maltillisesti, noin 2 miljardilla eurolla. Tämä koostuu mm. oppivelvollisuusiän nostosta, panostuksista koulutukseen ja työllisyystoimiin, pienimpien eläkkeiden korottamisesta, hoitotakuusta ja hoivahenkilöstön mitoituksen kasvattamisesta.

On kuitenkin selvää, että valtiontaloutta on vahvistettava ja tasapainotettava tulevina vuosina ja velkasuhteemme on käännettävä laskuun. Tämä on tehtävä oikeudenmukaisesti ja huolehtimalla siitä, ettemme syö kasvun eväitä tai syvennä mahdollista suhdannekuoppaa ylimitoitetuilla leikkauksilla. Jo kuluvalla hallituskaudella on kriiseistä huolimatta työllisyysasteemme noussut historiallisen korkealle tasolle, yli 75 prosenttiin. Tulevaisuudessa aivan keskeistä on, että työllisyysastetta nostetaan kohti 80 prosenttia. Talouskasvua on vauhditettava eri toimin, kuten panostamalla osaamiseen ja työvoiman saatavuuteen sekä nostamalla tki-panostukset 4 prosentin tasolle bkt:sta.

Lisäksi valtion tulopohjaa on välttämätöntä vahvistaa. Veropohjaa on tiivistettävä esimerkiksi arvonnousuverolla ja verovälttelyä torjumalla sekä korkovähennysoikeutta rajoittamalla. Myös suurten omaisuuksien ja pääomatulojen verotusta voidaan nostaa.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii pitkäaikaisia toimia. Nopeat ja rajut leikkaukset heikentävät kasvua ja ihmisten hyvinvointia, kuten olemme aiemmissa talouskriiseissä nähneet. Julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvitsemmekin vaalikaudet ylittävää ohjelmaa ja taloudellisen kestävyyden lisäksi on vahvistettava myös yhteiskuntamme ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Suomen menestys tulevaisuudessa perustuu kestävään kasvuun, korkeaan osaamiseen ja hyvinvoiviin kansalaisiin.

Sirpa Paatero

Kuntaministeri

Julkaistu mm. Kaupunkilehti Ankkurissa