Kesän alussa vietin aikaa kansainvälisen työläisurheiluliiton CSIT kisoissa Varnassa ja kesän lopussa Suomen Sauvossa Nuorten Kotkien kansainvälisellä leirillä. Työläisurheiluliitolla on ollut kansainvälisiä kilpailuja aina sen 100-vuotisen historian aikana ja WSG eli World Sport Games järjestettiin nyt Bulgariassa, jossa paikalla oli noin 3000 osallistujaa 50 eri maasta, kisaillen 20 eri lajissa.

Nuorten Kotkien kansainvälinen järjestö organisoi noin viiden vuoden välein suuren leirin, mutta tänä vuonna juhlistettiin Suomen Nuorten Kotkien 70- juhlavuotta kansainvälisellä leirillä, jossa osallistujia oli n 550, saapuen 15 eri maasta. Näissä molemmissa tausta on vahvasti työväenhenkinen ja sosialidemokraattinen, mutta käytännön toiminnassa ei politiikkaa juurikaan löydy eikä siitä aktiivisesti puhuta, mutta silti se on läsnä, kuten politiikka kaikkialla.

Toimittajien kysymykset seitsemänvuotiailta ”puhutaanko leireillä politiikkaa?”, kuvaavat ehkä parhaiten ymmärtämättömyyttä toiminnan luonteesta. Tärkeintä on arvomaailman välittäminen eli yhdessä tekemisen, demokraattisen päätöksenteon, solidaarisuuden, kansainvälisyyden ja tasa-arvon oppimista. Kyllä urheilijat lähtevät ensisijaisesti urheilemaan, omissa lajeissaan, toiset enemmän ja toiset vähemmän tosissaan, samoin kuin leiriläiset viettämään aikaa eri aktiviteettien parissa. Silti tietenkin kaikilla, ainakin aikuisemmilla, on tiedossa järjestöjen taustat. Näiden molempien järjestöjen kautta on vuosikymmenet osallistujat saaneet mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin ja kisoihin vaikka ei olisikaan rahaa etelänmatkoihin tai tulisi valittua maajoukkueisiin.

Käytännön kansainvälisyyskasvatus on aitoa kohtaamista, yhdessä elämistä ja tekemistä. Politiikka näyttäytyy toiminnassa kuitenkin monin tavoin. Yleisimmin järjestöjen toimintaan osallistumisessa poliittiset tilanteet vaikuttavat siihen ketkä saavat viisumeita tai eivät saa. Toisena on eri maiden poliittisten tilanteiden muutokset, jotka vaikuttavat niin toiminta-avustuksiin kuin muihinkin toimintaedellytyksiin jo omassa maassa. Joissakin maissa on lähes mahdotonta saada edes aloittaa toimintaa tai, se on jouduttu lopettamaan poliittisten tilanteiden muututtua. Yhtenä esimerkkinä Venäjä, jonne ei kuuden vuoden aikana ole saatu rekisteröityä Kotkatoimintaa, ja jossa osan liikuntajärjestöjen avustukset vedettiin täysin alas. Joissakin maissa poliittiset tilanteet aiheuttavat ongelmia mm. otteluiden järjestämisessä, kun kaikki eivät suostu ottelemaan samalla kentällä tms. Tilanne ei ole ongelmallinen ainoastaan työväen urheiluliiton parissa, vaan muissakin urheilukilpailuissa. Näin ajatellen politiikan voi sanoa olevan pois lasten- tai urheilutoiminnasta, mutta käytännössä näin ei ole, vaikka varsinaisesti politiikasta ei puhutakaan.

Jotta yleinen suvaitsevaisuus ja toisten kanssa toimeen tuleminen tulevat luontevaksi, on tärkeätä järjestää tähän mahdollisuuksia. Tästä syystä olen saanut olla tyytyväinen ja ylpeä vuosikymmenet sitten aloitetusta työstä ja mukana näkemässä monien kansainvälisten ystävyyssuhteiden alkua tämänkin kesän tapahtumissa. Jos nämä ihmiset, lapset tai aikuiset, oppivat toimimaan yhdessä, tai edes ymmärtämään jonkun verran toisiaan, on tulevaisuuden päätöksenteko yhteisistä haasteista myös luultavasti helpompaa. Käytännön asioiden yhdessä tekeminen on näiden toimintojen paras anti, josta olen saanut myös itse nauttia ja siksi olla mukana sitä mahdollistamassa myös muille.