Hyvät toverit, arvoisa 125-vuotias työväenyhdistys,

125 vuotta on valtavan pitkä aika. Aika, jonka alku juontaa juurensa vielä Suomen suuriruhtinaskuntaan ja sosialidemokraattisen liikkeen syntyvuosiin. Siihen mahtuu koko Suomen tähänastinen itsenäisyys, sisällissota, kaksi maailmansotaa, Euroopan unionin synty, globalisaatio -ja viimeisimpänä pandemia ja perustavanlaatuisesti muuttunut turvallisuuspolittiinen tilanne Venäjän julman hyökkäyssodan johdosta. 125 vuoteen mahtuu paljon muutosta, edistystä, unelmia paremmasta Suomesta ja maailmasta sekä näiden unelmien todeksi tekemistä. Työväenyhdistysten historia on mitä suurimmissa määrin myös suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen historiaa.

Kaikissa lähihistoriamme vaiheissa on mukana muutoksessa elänyt sosialidemokraattinen liike, ihmistä tukien ja tulevaisuutta rakentaen. Työväenyhdistykset ovat osaltaan olleet sosialidemokraattisen puolueen etujoukkoa ja suunnannäyttäjää: onhan edeltäjämme Suomen työväenpuolue perustettu vasta 1899 – monet työväenyhdistykset syntyivät jo puoluetta aiemmin. Puolueemme juuret ovat kasvaneet ja nousseet työväenyhdistyksistä.

Samalla haluan onnitella 110 vuoden iän saavuttanutta kaunista työväentaloanne. Nämä seinät ovat saaneet todistaa vaiherikasta historiaa, Suomen kasvua sellaiseksi kuin se nyt on. Työväentalojen saleissa, jos missä, on kautta maan rakennettu suomalaista hyvinvointivaltiota. Näissä saleissa on keskusteltu oikeasta ja väärästä, menneestä ja tulevasta. Näiden seinien sisällä on tehty historiaa – ja siellä missä on tehty historiaa, tehdään myös tulevaisuutta.

Hyvät toverit,

moderni maailma – ja Suomi sen mukana – on ollut ennennäkemättömässä tilanteessa kohta kolme vuotta. Ensin globaali pandemia, jollaista emme ehkä kukaan uskonut elinaikanamme näkevämme, on pitänyt meitä otteessaan, muovannut arkemme uusiksi, luonut epätoivoa, tuonut arkeemme turvattomuutta. Viime helmikuussa koko maailma järkkyi Venäjän aloitettua brutaalin hyökkäyssodan Ukrainaa ja sen kansaa vastaan. Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui perustavaa laatua olevalla tavalla. Turvallisuuspoliittista mullistusta on seurannut myös energiatalouden kriisi ja korkeuksiin kohonnut inflaatiotaso. Suomalaiset tuntevat Ukrainan sodan vaikutukset arjessaan nyt monin tavoin.

Sosialidemokraattisen liikkeen johtoajatus on aina ollut solidaarisuus, heikommasta huolta pitäminen, yhteiskunnan turvaverkkojen luominen ja sen aukkojen tilkitseminen, kansalaisten kannatteleminen erilaisten kriisien yli. Tämä kaikki on näyttänyt voimansa, kun sosialidemokraatit ovat pääministeripuolueena luotsannut suomalaisia läpi ennennäkemättömien aikojen kuluneella vaalikaudella. Olipa sitten kyse pandemiasta, sodasta Euroopassa tai sen vaikutuksista elämäämme, on yksi asia selvää: Meillä on jokainen voinut luottaa näissä kriisissä yhteiskuntaan, suomalaiseen hyvinvointivaltioon ja sosialidemokratiaan: ne kannattelevat meitä läpi vaikeiden aikojen kohti parempaa.

Kukaan ei ole jäänyt yksin ulkopuolelta tulleiden ja odottamattomien haasteiden edessä, joita me emme ole voineet hallita.

Globaalin pandemian jälkeen ja turvallisuuspoliittisen kriisin yhä ollessa käynnissä, näyttäytyy tulevaisuus monille juuri nyt erityisen sumeana, jopa pelottavana. Uutiskuvat eurooppalaiselta sotarintamalta, on meidän sosialidemokraattien pyrittävä luomaan tulevaisuuteen näkymä, jossa ihmiset voivat luottaa huomiseen.

On rehellistä tunnustaa, ettemme tiedä kuinka kauan nyt käynnissä oleva sota Ukrainassa kestää. Elämme uudenlaisen, arvaamattoman naapurin kanssa, joka on hylännyt turvallisuusjärjestelmämme keskeiset perusteet. Yhdessä Euroopan Unionin kanssa Suomi on vahvasti asettunut tukemaan Ukrainaa ja ukrainalaisia kaikin käytettävissä olevin keinoin; niin materiaalisesti, taloudellisesti kuin poliittisestikin. Olemme asettaneet Venäjää vastaan voimakkaita pakotteita, jotta sodan rahoittaminen kävisi heille vaikeammaksi. Tästä seuranneet Venäjän aiheuttamat häiriöt energiamarkkinoilla ovat suistaneet Euroopan energiakriisiin. On myönnettävä, että olemme olleet liian riippuvaisia venäläisestä energiasta ja fossiilitaloudesta. Samalla on selvää, että Venäjä yrittää energiapolitiikallaan ja sen seurauksilla murentaa yhteiskuntiamme, niin kansalaisten luottamusta järjestelmäämme kuin myös tukea ukrainalaisille. Mutta me emme taivu painostuksen edessä.

Tänä syksynä sosialidemokraattien johtama hallitus on tehnyt ja tekemässä lukuisia toimenpiteitä, joilla lievennetään sitä iskua, jonka suomalaiset joutuvat arjessaan nyt vastaanottamaan Venäjän aiheuttaman sotatilanteen ja sitä seuranneen energiakriisin vuoksi. Keskeistä on tukea kotitalouksia tässä ja nyt, mutta samalla on käännettävä katsetta eteenpäin: kriisiin vastataan parhaiten vihreää siirtymää vauhdittavilla päätöksillä ja investoinneilla, niin kotimaassa kuin Euroopan tasollakin.

Mutta kuten sanottua, suomalaisten arkea on helpotettava myös tässä ja nyt. Siksi ensi vuoden talousarvioon sisältyy mittavia päätöksiä, joilla helpotetaan niin pieni- ja keskituloisten kuin lapsiperheidenkin arkea; sähkövähennys ja -tuki, sähkön arvonlisäveron väliaikainen alentaminen, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, polttonesteiden jakeluvelvoitteen helpottaminen, muutamia mainitakseni. Me haluamme kannatella suomalaisia tämän kriisin yli, aivan kuten teimme koronapandemiankin vyöryessä läpi Suomen ja maailman.

Tilanne asettaa erityisesti Kaakkois-Suomen ja koko itäisen Suomen ylle synkkiä pilviä ja epävarmuutta. Alueemme on pitkään hyötynyt idän yhteyksistä. Koko itäraja aina Kymenlaaksosta pohjoisempaan Lappiin saakka joutui poikkeuksellisen vaikeaan paikkaan, kun matkailu, kauppa, vienti, transitoliikenne ja muu yhteistyö ovat loppuneet lähes täysin. Ensin aluetta koetteli koronakriisin seuraukset ja nyt sodan, pakotteiden ja muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutukset. Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä vielä pitkiin aikoihin. Tilanne tarkoittaa sitä, että meidän on rakennettava alueellemme nyt uutta tulevaisuutta, joka on riippumaton idän suhteista. Hallitus on tänä syksynä linjannut tärkeästä Itä-Suomi –paketista, jolla turvataan uusien ratkaisujen rakentamista ja tuetaan alueemme toipumista taloudellisista iskuista. Valtion tukea ja toimenpiteitä tarvitaan, jotta alueen elinvoimaisuus pidemmällä aikavälillä turvataan, mutta muutoksen avaimet ovat tästä hetkestä eteenpäin loppujen lopuksi omissa käsissämme. On luotava näköalaa siihen, millaista tulevaisuutta haluamme alueellemme rakentaa. Koulutukseen, osaavaan työvoimaan, kotimaan matkailuun ja uusiin logistisiin ratkaisuihin panostamalla on tätä työtä lähdettävä viemään tarmokkaasti eteenpäin.

Hyvät kuulijat,

sosialidemokraattinen liike on aina ollut eteenpäin katsova ja yhteiskuntaa uudistava liike. Me olemme halunneet tehdä sellaisiakin päätöksiä, joita jotkut ovat pitäneet epärealistisena haihatteluna tai unelmahöttönä.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, oppivelvollisuuslaki, äitiysavustus, kansaneläke. Lapsilisät, sairausvakuutus, 40-tuntinen työviikko. Kansanterveyslaki, peruskoulu-uudistus, subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille lapsille. Perusturvan korotus, vanhuspalvelulaki, nuorisotakuu. Tässä joitakin saavutuksia jo ennen tämän nyt käynnissä olevan hallituskauden alkua.

Hyvissä ajoin ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja käynnistimme poliittisen ohjelmatyömme YK:n agenda 2030:n pohjalle. Eteenpäin menevänä tulevaisuusliikkeenä halusimme antaa vaihtoehdon ja vision siitä, miten Suomea ja maailmaa rakennetaan kohti tulevia vuosikymmeniä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Otimme johtajuuden poliittisessa keskustelussamme, ja vaihtoehtoomme luotettiin vaaleissa. 20 vuoden tauon jälkeen sosialidemokraatit äänestettiin Suomen suurimmaksi puolueeksi kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Pääsimme taas muuttamaan Suomea, muuttamaan maailmaa. Ja sitä olemme todella tehneet.

Olemme palauttaneet kaikille lapsille tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon. Olemme käynnistäneet kokeilun esiopetuksen laajentamisesta viisivuotiaille. Olemme laajentaneet oppivelvollisuutta kattamaan koko toisen asteen ja tehneet opiskelusta maksutonta. Tiukennamme hoitotakuuta. Olemme asettaneet kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joiden mukaan Suomi on hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. Olemme luoneet Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin, jossa keskiöön nousee ihminen, ja lisäksi olemme siirtämässä työ- ja elinkeinopalveluja kunnille. Olemme puuttuneet aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veronkiertoon monin toimenpitein.

Ja ennen kaikkea olemme vieneet suomalaista hyvinvointivaltiota askeleen eteenpäin; saimme vihdoin voimaan pitkään odotetun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen.

Sote-uudistus ja siis hyvinvointialueiden perustaminen, ovat monella mittapuulla Suomen kaikkien aikojen suurin uudistus. Uudistus, joka koskee kansalaisille tärkeitä terveyden ja turvallisuuden palveluita; monelle niitä kaikkein tärkeimpiä palveluja. Historiamme suomalaisten hyvinvoinnin takuumiehinä ja -naisina antaa meille suuren vastuun myös tämän uudistuksen toteuttamisessa.

Suomen ja Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin pohja on tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa. Siksi tavoitteenamme on, että jatkossa kaikki saavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen palveluita laadukkaasti ja yhdenvertaisesti. Odotettu tämä uudistus ja sen toteutuminen on myös siksi, että saamme vihdoin mahdollisuuden palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Tietystikään vain uusilla rakenteilla ei ongelmia korjata tai palveluja paranneta. Tarvitaan myös sisällöllistä kehittämistä, uutta lainsäädäntöä, mitoituksia sekä resursseja. Me sosialidemokraatit olemme valmiita tähän työhön. Haluamme ottaa hyvinvoinnin seuraavan askeleen. Tulevaisuuden sote-keskuksia kehitetään. Ikäihmisten hoivaa koskeva hoitajamitoitus toteutetaan ensi vuoden aikana. Hoitotakuulla kiireettömään hoitoon – myös mielenterveyden haasteiden vuoksi – tulee jatkossa päästä seitsemässä päivässä hoidontarpeen arvioinnista. Lastensuojelua vahvistetaan eri keinoin. Laadukkailla oppilashuollon palveluilla tuetaan lapsia ja nuoria ja ehkäistään ongelmien kärjistymistä. Hyvinvointivaltiomme ei tule valmiiksi, vaan se vaatii jatkuvaa päivittämistä maailman muuttuessa ympärillä.

Arvoisa juhlaväki,

Kuntien itsehallinnolla on massamme pitkät perinteet ja aivan erityisesti nykymuotoinen kuntademokratia oli keskeinen tekijä siinä, että sisällissodan jälkeen olot vakautuivat. Työväenyhdistykset ovat olleet kautta historiansa merkittäviä paikallisia toimijoita, jotka ovat olleet kuntien kautta tekemässä sosialidemokraattista politiikkaa todeksi ja osaksi ihmisten arkea. Siksi haluan puhua myös meitä kaikkia lähellä olevista kunnista ja niiden tulevaisuudesta.

Olemme uuden edessä. Kunnat ovat juuri nyt suuren muutoksen kynnyksellä, sillä niitä haastavat niin kansalliset kuin globaalitkin muutokset. Tulevan kuntapolitiikan onkin pystyttävä ottamaan huomioon yhteiskuntaa ja maailmaa muuttavat ilmiöt ja sen, mitä kunnilta niihin vastaamisessa odotetaan.

Suurin mullistus on tietysti juuri sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka muuttaa merkittävällä tavalla kuntien tehtäviä, toimintaa ja taloutta. Samalla uudistuksen toteutuminen vihdoin vuosien valmistelun ja epävarmuuden jälkeen vapauttaa kuntien resursseja myös muuhun ja selkiyttää tulevaisuuden näkymiä. Sote-uudistuksen jälkeinen kunta onkin yhä merkittävä toimija, mutta kunnalla – ja sen päättäjillä – pitää olla selkeä näkemys siitä, millaiseksi uusi kunta rakennetaan. Sivistys, elinkeinopolitiikka, nuoriso, liikunta ja kulttuuri ovat ne sektorit, joiden kautta tulevaisuuden kunta rakentuu ja menestyy. Samalla kunta voi ottaa yhä suurempaa vastuuta demokratiatehtävänsä toteuttamisessa. Uudet demokratiainnovaatiot kuten osallistava budjetointi tai kansalaisraadit ovat avainasemassa kansalaisten osallisuuden vahvistamisessa, samoin kuin jo olemassa olevat nuorisovaltuustot tai lasten parlamentti.

Samalla kun sote-palveluja ollaan siirtämässä hyvinvointialueille, siirtyvät vuonna 2024 työllisyyspalvelut sen sijaan kuntien hoidettavaksi. Kunnilla on kaikki edellytykset ottaa suurempi vastuu työllisyydestä ja saada aikaan hyviä sekä toimivia palveluita lähellä asiakasta.

Toisaalta globaalit ilmiöt ravisuttavat yhteiskuntaamme ennen näkemättömällä tavalla ja koskevat myös kuntia. Elämme käänteentekevää aikakautta ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Kyseessä on koko maailmaa koskeva kriisi, joka vaatii systemaattista ilmastopolitiikkaa ja konkreettisia toimenpiteitä kaikilta hallinnon tasoilta. Kunnat ovat osoittaneet ilmastokriisin edessä suurta halua vastuunkantamiseen. Yhä useampi kunta haluaa olla hiilineutraali ensi vuosikymmenen alussa.

Oman osansa muutokseen tuo digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen. Tulevaisuustyötä tarvitaan ja meidän sosialidemokraattien on oltava tämän muutoksen ja siihen vastaamisen etujoukoissa. Meidän on itse luotava visio siitä, millaisena haluamme nähdä tulevaisuuden itsehallinnolliset kunnat.

Ja viimeisimpänä – varautuminen erilaisiin kriisitilanteisiin ja yhteiskunnan toimintojen ylläpitäminen sellaisen sattuessa – on mitä suurimmin myös kuntien asia.

Hyvät kuulijat,

kuten voimme todeta, Suomi on muuttunut 125 vuodessa paljon. Köyhästä, epätasa-arvoisesta ja syrjäisestä suuriruhtinaskunnasta on tullut vakaa, vauras, sivistynyt ja tasa-arvoinen, itsenäinen valtio sekä kansainvälinen toimija. Varmaa on kuitenkin se, että muutos on pysyvää, usein myös yllättävää – kuten tämä ja viime vuodet ovat meille osoittaneet. Sosialidemokraatit ovat kuitenkin valmiina. Me turvaamme ja luomme vakautta myrskyissä. Me luomme uutta ja olemme osa muutosta – kohti parempaa.

Arvoisa juhlaväki,

voidaan hyvällä syyllä sanoa, että sosialidemokratia oli aikaansa edellä 125 vuotta sitten ja sitä se on myös nyt. Me haluamme olla rakentamassa tulevaisuutta ja ohjaamassa maailman muutosta; emme vain menemässä sen mukana. Toivotan Myllykosken Työväenyhdistykselle oikein hyvää 125-vuotispäivää ja kiitän yli vuosisataisesta työstänne sosialidemokraattisen liikkeen puolesta.

Samalla toivotan menestystä ja rohkeutta seuraavalle 125 vuodelle.

Ollaan vaikuttavia, pysytään liikkeessä ja katsotaan eteenpäin, tulevaisuuteen!