Juuri käyty alkoholilakikeskustelu vahvisti näkemystä ison ideologisen kuvan muutoksesta, valitettavasti. Suuri muutos on niin asiantuntijoiden huomiotta jättäminen valmistelussa, kuin eduskunnan kuulemisessa ja jopa perustuslakivaliokunnan korjauskehotusten ohittamisessa. Kyseessä ei ole ensimmäinen laki ja kun katsotaan sote-lainsäädäntöä jossa linja on sama, ei taida olla viimeinenkään. Sama asiantuntijoiden ja perustuslakivaliokunnan huomioiden ohittaminen tapahtui myös ”aktiivi-mallin”osalta. Ollaan siis siirtymässä malliin, jossa joidenkin ihmisten ”musta tuntuu” tai lobbareiden etu ovat vahvempia kuin asiantuntijoiden tutkittu tieto tai kokonaiskuva muutosten vaikutuksista. Nyt päätökset tehtiin tietäen riskit, joten toivottavasti tämä tulee huomioiduksi yhteiskunnalle tulevissa lisäkustannuksissa, nythän tätä ei tehty. 

Toisena asiana jossa kyse merkittävästä muutoksesta isossa kuvassa, oli lausuntokierroksen jälkeen ennen eduskuntakäsittelyä poistettu pykälä etämyynnistä. Tämä on Alkon monopolin kannalta merkittävä muutos, mutta jatkaa linjaa, jota oikeisto on yrittänyt jo pitkään ja tällä hallituskokoonpanolla se on ollut mahdollista. Kyse on siis isosta yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa hyvinvointiyhteiskunta halutaan markkinaehtoistaa. Nyt riski on siis Alkon monopolin murtamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hajottamisesta yksityisille yrityksille. Samaan aikaan ollaan myös pilkkomassa VR ja Posti ja paikallisesti jätehuollon ja nuohouksen julkinen koordinaatio, arvioimatta seurauksia kokonaisvaltaisesti.  Keskustelua käydään aivan kuin olisi sama puhutaanko teiden kunnostuksesta, ruoan valmistuksesta tai sairaiden ihmisten hoidosta. Näin ei ole, vaan yhteiskunnalla on velvollisuus jo perustuslain mukaan: ”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.” Ei siis voi ajatella, että kyse on pakolla markkinaehtoistettavista palveluista. 

Tätä samaa linjaa julkisen toimijan heikentämisestä on tehty jo kauan, mutta ennen kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten (sittemmin sinisten) hallitusta tämä ei ole ollut mahdollista. Omat kokemukseni, joissa perusteena on käytetty sitä, että julkiseen palveluun ei voi luottaa liittyvät useaan tapaukseen joista tässä pari esimerkkiä. Ensimmäisenä oli tapaus, jossa koulun vanhempainyhdistystä yritettiin saada markkinoimaan erään kansainvälisen yrityksen maksullisia lisätunteja, perusteella että koulun oma opetus ei riitä. Toisena pankin toistuva esitys lisäeläkkeestä, kun ei ole varmuutta, miten yhteisesti sovitut eläkejärjestelmät kestävät tai että voisi lähteä ennemmin eläkkeelle, kuin eläkeiässä. Kolmantena esimerkkinä vakuutuksen myyjä kohdunkaula- ja rintasyöpä riskiä varten, jonka peruste oli että ovat yksityisellä kalliita ja aiheuttavat sairaslomapäiviä. Kaikissa näissä tapauksissa yhteydenottajan on ollut vaikea käsittää, että luotan yhä yhteisesti sovittuihin ja laeilla päätettyihin järjestelmiin ja toivon enemmänkin että näitä vahvistetaan, josta syystä maksan mielelläni niin verot kuin eläkemaksut. 

Hyvinvointiyhteiskunta ei pysy kaikkien yhteiskuntana ilman jatkuvaa työtä ja tällä hallituskaudella esimerkiksi koulutuksen tai perusturvan osalta on tilanne muuttunut taisteluksi tuulimyllyjä vastaan. Nakertamista tapahtuu niin että ensin heikennetään julkista puolta ja sen jälkeen tarjotaan vaihtoehdoksi yksityistä vaihtoehtoa. Nyt tarvitaan lisää voimaa, jotta myös seuraavat sukupolvet voivat elää hyvinvointiyhteiskunnassa, eli iso kuva tulevaisuudesta tarkoittaa meitä kaikkia.