Hyvinvointialueiden käynnistymiseen on vajaa kuukausi aikaa. Kyseessä on lähihistoriamme suurin hallinnollinen uudistus, jota on useiden eri hallitusten toimesta valmisteltu ja yritetty viedä eteenpäin. Väestömme ikääntyminen ja alueiden kehityksen eriytyminen ovat valtavia tulevaisuuden muutoshaasteita, jotka vaikuttavat jo tälläkin hetkellä järjestelmäämme. Siksi on tärkeää löytää uusia keinoja, joilla palveluita voidaan jatkossakin tarjota kaikille yhdenvertaisella tavalla. Hoidon saatavuuden parantaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen ovatkin läpi vuosien kulkeneet uudistuksen valmistelussa mukana tärkeimpinä tavoitteina. 

Uudistus on koko hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa. Palvelujen kokoaminen aiempaa laajemmille hartioille tarjoaa täysin uudenlaiset mahdollisuudet kehittää ja parantaa palveluita. On merkittävä saavutus, että sote-uudistus on nyt vihdoin 2023 tammikuussa näkemässä ensimmäisen päivänvalonsa.

H-hetken lähestyessä hyvinvointialueiden aloitus, ja erityisesti niiden rahoitus, on herättänyt paljon keskustelua ja myöskin huolta. Palveluiden kannalta resurssien riittävyys on aivan olennainen kysymys, sillä resurssien pohjalta päätöksentekijät lähtevät pohtimaan oman alueensa mahdollisuuksia. Alueilla on edessään tiukat aloitusvuodet, kun muun muassa kiihtyvä inflaatio, muutoskustannukset ja palkkaratkaisut aiheuttavat painetta ja epävarmuutta kustannuksille. Osaltaan myöskin kuntien sote-kulujen alibudjetointi hankaloittaa kokonaiskuvan näkemistä, koronan aiheuttamasta ylimääräisestä hoitovelasta puhumattakaan. Kaiken kaikkiaan uudistuksen myötä on kuitenkin tullut näkyväksi sote-järjestelmämme pitkäaikainen kestävyys- ja kehittämisvaje, joka alkaa vasta nyt hahmottua kokonaisuudessaan. 

Kaikki asiat eivät korjaannu yhdessä yössä, eikä se ole miltään osin realistinenkaan ajatus. Muutos vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Työssä on vasta päästy alkuun ja tämä uudistus antaa tähän tarvittavat työkalut, joita olisi tarvittu jo kauan aikaa sitten.

Rahoitusjärjestelmä korjaa itseään

Hyvinvointialueiden rahoitus koko maan tasolla vuodelle 2023 perustuu rahoituslain mukaan siihen, paljonko kunnat ovat vuonna 2022 budjetoineet rahaa sote- ja pelastuspalveluihin. Summaan lisätään myös palvelutarpeen kasvu sekä kustannustason muutokset. Hyvinvointialueet saavat ensi vuonna kaiken kaikkiaan kuitenkin sen lisäksi noin 6 %, eli noin 1,3 miljardia enemmän rahaa, kuin mitä sote-palveluihin Suomessa on budjetoitu tänä vuonna. Lisäksi siirtymävaiheen kuluihin on osoitettu merkittävästi lisärahoitusta esimerkiksi ICT-järjestelmiä varten, jotka erityisesti käyttöönottaessa aiheuttavat tuntuvasti enemmän kuluja.  

Itse rahoitusjärjestelmä on rakennettu siten, että se pitää sisällään itseään korjaavia mekanismeja. Mekanismit nostavat rahoituksen tasoa todellisten kulujen mukaan, vaikkakin viiveellä. Lisäksi rahoitusmallin vaikutuksia tasataan alueille erikseen maksettavalla tai niiden rahoituksesta vähennettävällä siirtymätasauksella. Siirtymätasausta laskettaessa verrataan alueen saamaa rahoitusta siihen, paljonko alue on käyttänyt rahaa sote- ja pelastuspalveluihin 2021-2022.Tätä eroa kavennetaan siirtymätasauksella.

Vuoden 2023 alkaessa ei ole vielä käytössä kuntien tilinpäätöksiä vuodelta 2022. Tämän vuoksi vuodenvaihteessa annettavan alustavan rahoituksen määrä arvioidaan perustuen 2022 talousarvioihin. On varsin todennäköistä, että sote-palveluita on alibudjetoitu kunnissa tälle vuodelle siten, että nyt vuoden vaihteessa tuleva rahoitus on todellista tarvetta pienempi. Se tullaan kuitenkin jälkikäteen korjaamaan todellisiin kuntien sote-kuluihin perustuen vuoden 2024 alussa maksettavalla kertaluontoisella tasauserällä, joka tulee sisältymään vuoden 2023 tilinpäätökseen. Vaikka erä maksetaankin vasta tuolloin, hyvinvointialueet saavat jo keväällä tiedon erän suuruudesta. Näin niiden on mahdollista tehdä ensi vuonna teknistä alijäämää. Tärkeitä on, että alueen talous on tasapainossa taloussuunnittelukaudella eli viimeistään 2025.   

Lisäksi sote-rahoitusmallissa on jatkuva jälkikäteistarkastus, joiden perusteella katsotaan, pitääkö valtakunnan tason rahoitusta lisätä. Ensimmäiset hyvinvointialueiden tilinpäätökset vuodelta 2023 ovat käytössä vuoden 2025 rahoitusta laskettaessa. Jos vuonna 2023 alueet tekevät yhteensä alijäämää, nostetaan sote-rahoitusta vuodelle 2025 tuon verran. Vuosi 2025 on siis ensimmäinen vuosi, jolloin järjestelmän itseään korjaavat mekanismit vaikuttavat täysimääräisesti.

Koronan aikana muodostuneen hoitovelan kattamiseksi neuvottelut rahoituksesta ovat yhä kesken. Tämä käsitellään itsessään rahoitusjärjestelmästä erillisenä asiana ja summana

Ensitavoitteena turvallinen siirtymä

Mitä odotuksia vuodenvaihteelle tulisi sitten asettaa? Vuodenvaihteessa olennaisinta on, että hyvinvointialueet varmistavat turvallisen siirtymän uuteen. Esimerkiksi palkat on maksettava oikein, eikä ihmisille saa tulla isoja häiriöitä palveluiden saamisessa. On kuitenkin myös realismia odottaa, ettei kaikki suju täysin ongelmitta. Yhtäkään mittakaavassaan näin suurta uudistusta ei ole koskaan tehty, joten joitakin häiriöitä on odotettavissa. Häiriötilanteisiin on kuitenkin varauduttu ja ongelmia kohdatessa niihin on oltava myös ratkaisut mahdollisimman valmiina. 

Suurten sote-toimintaan kohdistuvien uudistusten aika on vasta silloin, kun toiminnan käynnistämisestä on ensi selvitty. Nyt tarvitaan siis vielä rahtunen kärsivällisyyttä. Pidetään mielessämme se, mitä varten uudistus on alun perin tehty: ihmisten palveluiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä kustannusten kasvun hillitsemiseksi pidemmällä tähtäimellä. Jatkamme työtä näiden asioiden parantamiseksi uusien hyvinvointialueiden parissa. Olemme hyvällä tiellä tarpeellisen uudistuksen tekemisessä. Yhdessä saamme sen varmasti toimimaan ja alkuperäiset tavoitteet toteutumaan.