Tänään vietetään YK:n Lapsen oikeuksien päivää. Sopimus täyttää 25 vuotta. Sopimuksen olemassaolon aikana lasten asema on kohentunut kautta maailman. Pienten lasten kuolleisuus on puolittunut. Polion sairastuvien määrä on vähentynyt  99 prosentilla vuodesta 1988 vuoteen 2013 mennessä. Aliravitsemuksesta kärsivien lasten määrä on on vähentynyt 37 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2012. Koulunkäynti on arkea yhä useammalle maailman lapselle, mutta haasteita ovat opetuksen laatu ja tyttöjen katkeamaton koulutie. Lasten ääntä kuullaan yhä paremmin, vaikka työtä riittää yhä.

Myös Suomi on ottanut lasten hyvinvoinnissa monia harppauksia viime vuosikymmenien aikana. Tutkimusten mukaan vanhemmat viettävät kaikesta huolimatta lastensa kanssa yhä enemmän aikaa, vaikka työn ja perhe-elämän yhdistämisen haasteet ovat suuria. Työelämän joustamattomuus ja epävarmuus rasittavat perheitä. Oravanpyörässä uupuvat sekä lapset että vanhemmat ja toisaalta maailman konfliktit, ympäristökatastrofit ja kriisit tulevat yhä lähemmäksi meitä tiedotusvälineiden kautta, aiheuttaen voimattomuutta tai ahdistusta.

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina tutkimuksesta, jossa sekä vanhemmat että lapset kertoivat käsityksiään siitä, kuinka paljon vastuuta lapsi voi kussakin ikävaiheessa ottaa ja, millaisia valmiuksia lapsilla on toimia itsenäisesti. Lapset luottavat arjen askareissa itseensä enemmän, kuin vanhemmat soisivat heille itsenäisyyttä. Toisaalta lapset kokevat yksinolon ahdistavana. Lapset toivovat arjessa turvallista aikuisten läsnäoloa, silloinkin, kun molemmat touhuavat omia askareitaan; yksinoloa rinnakkain. Tunteen siitä, että aikuiseen voi tukeutua silloin, kun sitä itse tarvitsee, ei vain silloin, kun aikuiselle sopii.

Suomessa perheiden elämäntilanteet myös eriytyvät yhä enemmän; osa perheistä kamppailee toimeentulon äärirajoilla, sukupolvesta seuraavaan ulottuvan osattomuuden ja työttömyyden kanssa. Toisissa perheissä suurimmat haasteet liittyvät lasten kalliisiin harrastuksiin tai uusimpiin älypuhelinmalleihin. Valitettavasti jotkut ilmiöt ulottavat ikävät vaikutuksensa kaikenlaisiin perheisiin; tällainen ilmiö on päihteiden käyttö. Vanhempien päihteiden käyttö aiheuttaa turvattomuutta ja epävarmuutta lasten arkeen. Monet joutuvat ottamaan liian suurta vastuuta esimerkiksi pienemmistä sisaruksista, jos vanhemmat eivät hoida omaa tehtäväänsä. Monelle lapselle viikonloput tai iloiset perhejuhlat, kuten joulu, aiheuttavat jo etukäteen pelkoa siitä, että vanhemmat päätyvät juomaan. Joulunpyhien jälkeen turvakodit yleensä täyttyvät, kun juhlijat palaavat niin sanotusti arkeen. Niin paljon, kuin meillä Suomessa jo lapsia ja lapsuutta huomioidaan, paljon on myös tekemistä niin palveluiden kuin asenteidenkin suhteen. Että jokainen lapsi saisi olla lapsi ja odottaa joulua toiveikkaana, ilman pelkoa.