Olen tavannut omistajaohjausministerinä toimiessani yhtiöiden johdon lisäksi laajalti niiden henkilöstöä. Mielestäni tämä on omistajalle arvokasta. Se antaa näkökulmaa siihen, mitä yhtiöissä eri tasoilla todella tapahtuu. Myös yhtiöiden kehittämismahdollisuudet voivat näyttäytyä toisessa valossa niille, jotka sen tuloksen suurimmalta osin tekevät.

Päättyvällä viikolla järjestin kaksi tapaamista, joissa oli paikalla noin kuusikymmentä valtion enemmistöomistamissa yhtiöissä toimivaa henkilöstön edustaa. Toki vain niistä yhtiöistä, jotka ovat vastuullani valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa.

Keskustelu oli avointa ja rehellistä. Palautetta tuli runsaasti, niin myönteistä kuin kielteistä. Toivon, että näistä tapaamisista syntyy jatkossa vuosittainen perinne joka toteutuu ministeristä riippumatta.

Valtion enemmistöomistamien yhtiöiden on toimittava vastuullisuuden suunnannäyttäjinä. Se tarkoittaa muun muassa niin ympäristökysymysten huomioimista, ihmisoikeuksien toteutumista alihankintaketjuissa, veronmaksun suoraselkäisyyttä kuin kestävää henkilöstöpolitiikkaa.

Tämä ei tarkoita, etteikö erilaisia kipukohtia tai ongelmia näiltä osin olisi nyt tai tulisi esiin myös jatkossa. Keskeistä on, että yhtiöt toimivat systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, jotta asiat ovat kunnossa. Valtio-omistaja asettaa tämän toteutumiseksi periaatteellisia ja raportointia koskevia linjauksia, joita yhtiöiden odotetaan noudattavan.

Tilaisuuksissa nousi esiin kaksi teemaa ylitse muiden: aidon vuorovaikutuksen puute henkilöstön ja johdon välillä sekä ongelmat yt-prosessien toimivuudessa. Molemmat näistä puutteista on syytä korjata. Molempien osalta se on kaikkien osapuolten yhteinen etu.

Kun tiedonkulku on sujuvaa ja riittävän avointa molempiin suuntiin, vältytään monilta konflikteilta. Vaikeatkin päätökset voivat saada osakseen ymmärrystä. Yhteistoimintaneuvotteluja tulee hyödyntää murrostilanteissa aitona toiminnan kehittämisen välineenä. Tämä vaatii, että YT-lain henkeä kunnioitetaan niin kuin kuuluu.

Toiminnan kehittämiseksi löydetään tehokkaimmat keinot, kun henkilöstö voi aidosti osallistua niiden suunnitteluun ja läpiviemiseen. Motivaatio on kohdallaan ja tulosta syntyy, kun päämäärät koetaan yhteisiksi ja palkitseminen tuloksista menee läpi koko yrityksen.

Yhtenä keinona tiedonkulun parantamiseksi, ja henkilöstön osallistamiseksi yhtiöiden kehittämiseen, on esiin noussut toistuvasti henkilöstön edustajien osallistuminen yhtiöiden hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyyn. Käytännöt vaihtelevat asiassa maittain. Meilläkin ne ovat muuttuneet ajan mittaan.

Hallitus tai johtoryhmä ei ole henkilöstön edustajalle monesti helppo paikka. Mielestäni asiaa on kuitenkin syytä viedä eteenpäin, silloin kun tähän löytyy yhtiön henkilöstön piirissä halukkuutta.

Valtionyhtiöiden henkilöstöllä ei ole epärealistisia odotuksia valtio-omistajaa kohtaan, mutta omistajan linjauksia asioihin arvostetaan. Liiketoiminnan kannattavuus nähdään yhtä välttämättömänä kuin muissakin yrityksissä. Myös se hyväksytään, että tämä vaatii jatkuvaa toiminnan uudistamista.

Ymmärrys siitä, että valtio vaikuttaa yhtiöissä omistajan keinoin ja hyvää hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti, on jaettu. Operatiiviset päätökset kuuluvat toimivalle johdolle. Aktiivista vuoropuhelua on hyvä käydä, mutta poliittisten päätöksentekijän ei pidä niihin puuttua. Keskeistä on, että strategisilla linjauksilla on enemmistöomistajan tuki ja sitä eteenpäin vievä yhtiön hallitus nauttii sen luottamusta.