Vajaa vuosi sitten Venäjä aloitti julman hyökkäyssotansa Ukrainassa. Kesän taittuessa syksyksi suomalaiset saivat kokea, että sodan vaikutukset ulottuvat myös meidän jokaisen arkeen. Ukraina-kriisin rinnalle on hiipinyt myös energiakriisi. Myös historiallisen korkealla tasolla oleva inflaatio vaikuttaa siihen, että entistä useammat kotitaloudet ovat nyt taloudellisissa vaikeuksissa. Kohonneet hinnat näkyvät niin bensapumpulla, ruokakaupassa kuin erityisesti sähkölaskussa. Toisaalta myös asuntolainojen korot ovat nousseet lyhyessä ajassa korkeammalle kuin kymmeneen vuoteen, mikä osaltaan lisää monien kotitalouksien – erityisesti lapsiperheiden – haasteita.

Hallitus on pyrkinyt helpottamaan suomalaisten tilannetta monin keinoin jo viime kesästä asti. Monien etuuksien ylimääräiset indeksikorotukset, jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen, sähkötuki ja –vähennys, sähkön alv:n alentaminen, joulukuussa kaikille lapsiperheille maksettu ylimääräinen lapsilisä sekä monien lapsiperheiden sosiaalietuuksien määräaikaiset korotukset ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ovat tärkeitä osia kokonaisuudesta jolla varmistetaan, että jokainen pärjää tämän kriisitalven yli.

Syksyn ja talven mittaan on kuitenkin käynyt selväksi, että energian korkean hinnan vuoksi tarvitaan myös muita lisätoimia kotitalouksien tilanteen helpottamiseksi. Sähkön hintakatto on perusteltua saada aikaan, mutta valmistelu ottaa aikansa ja siksi kuluvan talven tilannetta on helpotettava muilla keinoin.

Nyt lausuntokierroksella olevalla sähköhyvitysmallilla yli 10 snt/kwh sähkösopimuksestaan maksavat kotitaloudet saavat hyvitystä 90 euron omavastuun ylittävältä osalta 50 % siten, että tukea voisi saada enintään 700e kuukaudessa. Sitä maksettaisiin takautuvasti käyttöpaikkakohtaisesti marras-joulukuun 2022 sähkönkulutukseen pohjautuen ja huomioiden marraskuun 2022 – tammikuun 2023 asiakaskohtainen sähkön hinta. Näin huomioiduksi tulevat myös ne, joiden sopimus vaihtui kalliimpaan vasta vuoden vaihteessa. Hyvitys maksettaisiin kuluttajille sähkön vähittäismyyntiyhtiön tekemänä hyvityksenä sähkölaskulla, eli kenenkään ei itse hyvitystä tarvitsisi hakea. Hyvitys ei myöskään poissulje mahdollisuutta hakea ja saada aiemmin sovittua sähkövähennystä ja –tukea. Sähköhyvitysmallin yksityiskohtia voidaan tarkentaa hallituksen toimesta vielä lausuntokierroksen jälkeen, mutta se toivottavasti saadaan eduskunnan käsittelyyn ja voimaan mahdollisimman pian.

Vallitseva tilanne energian hinnan suhteen on täysin poikkeuksellinen ja jonka perimmäinen syy on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Maailman ollessa juuri nyt kovin epävarma ja elinkustannusten nousun aiheuttaessa vaikeuksia monissa kotitalouksissa, ei kenenkään pidä musertua kestämättömän suurten sähkölaskujen alla. Tästä on pidettävä huolta.

Kuva: Hanne Salonen, eduskunta