Avauspuhe puoluevaltuustossa 14.5.2022

Puoluevaltuusto 14.5.2022

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero

Hyvät puoluevaltuutetut!

Puoluevaltuusto on tänään tekemässä historiallista ja suurta päätöstä. Varsin laajasti katseet Suomessa, Euroopassa ja maailmalta kohdistuvat tänään meihin sosialidemokraatteihin. Se kertoo siitä, että se lopputulema ja päätös, jolla tulemme tästä kokouksesta ulos, vaikuttaa merkittävällä tavalla maamme tulevaisuuteen, mutta myös koko läntiseen Eurooppaan.

Olemme linjaamassa päätöstä, jolla on pitkäkestoisia vaikutuksia kauas tulevaisuuteen, ja jonka kaikista vaikutuksista emme voi edes tässä ja nyt olla täysin varmoja.

Siksi onkin niin tärkeää, että saamme kaiken mahdollisen tiedon päätöksenteon tueksi, ja että saamme muodostettua mahdollisimman laajan, yhteisen suomalaisen näkemyksen, jotta päätökseen voidaan aidosti myös sitoutua.

Tästä syystä olemme tänään koolla, ennen kuin eduskunta ja sitä ennen valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, tekevät linjausesityksensä.

Isoja ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia ei tehdä oikeusvaltiossa gallupien ja kyselyjen pohjalta, vaan järjestäytyneesti niissä elimissä, joille päätösvalta demokratiassa kuuluu. Näin toimimme myös tänään täällä puoluevaltuuston kokouksessa: puolueen tärkein tehtävä on nyt linjata yhtenäinen kanta päätöksenteon tueksi kansanedustajille ja valtioneuvoston jäsenille.

Edellisessä puoluevaltuuston kokouksessa 2.4. päätimme, että tulemme uudelleen arvioimaan Suomen turvallisuuspoliittista linjaa, mukaan lukien sotilaallista liittoutumattomuutta ja NATO-jäsenyyttä. Puoluevaltuusto antoi täyden tuen valtiojohdolle arvioida Suomen asemoitumista ja tarvittavia ratkaisuja Suomen turvallisuuden varmistamiseksi kaikissa tilanteissa.

Hyvät puoluevaltuutetut!

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on pian kulunut kolme kuukautta. Sodalle ei näytä tulevan nopeaa loppua, vaan pahimmillaan edessä on pitkäkestoinen kriisi. Sodan kestosta riippumatta selvää on, että Suomen asemaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on arvioitava uudelleen, sillä tilanne on muuttunut pysyvästi.

Emme voi olla sinisilmäisiä. Itäisestä naapuristamme on tullut arvaamaton toimija, joka ei kunnioita kansainvälisiä sopimuksia, kansainvälistä oikeutta tai toisen valtion itsenäisyyttä. Venäjän kohdistamat julmat ja täysin epäoikeutetut sotatoimet Ukrainan siviileihin rikkovat räikeästi kaikkia näitä periaatteita. Kun kouluja, päiväkoteja ja jopa lastensairaaloita pommitetaan, eikä edes siviilien evakuoimiseksi tehtyjä turvakäytäviä kunnioiteta, on edessä vakava pohdinnan paikka.

Samalla kun pohdimme Suomen asemaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, on tärkeää muistaa, että maamme turvallisuus on laaja kokonaisuus, joka muodostuu useista asioista. Se koostuu sotilaallisesta turvallisuudesta, mutta myös merkittävällä tavalla yhteiskuntamme vakaudesta, valmiudesta, kansakunnan yhtenäisyydestä ja resilienssistä eli kriisinsietokyvystä, sekä sisäisestä turvallisuudesta.

Yhteiskuntana olemme varautuneita turvaamaan toimintamme myös kriisitilanteissa, ja maamme Puolustusvoimat on hyvin valmistautunut itsenäisesti, mutta myös kansainvälisesti yhteistyötä tekemällä, tärkeiden kumppanimaidemme kanssa. Olemme jo pitkään tehneet puolustuksessa yhteistyötä Euroopan Unionin puolustuksen vahvistamiseksi kahden ja monenkeskisillä sopimuksilla, sekä yhteistyöllä NATOn kanssa harjoitustoiminnassa ja kriisinhallinnassa. Pohjoismainen yhteistyö on meille hyvin tärkeää ja esimerkiksi Ruotsin kanssa yhteinen intressimme on taata Itämeren turvallisuus ja koko Pohjois-Euroopan vakaus.

Vaikka Suomi ja Ruotsi tekevätkin ratkaisunsa itsenäisesti, on tärkeää, että Ruotsi kulkisi kanssamme samansuuntaisesti. Loppujen lopuksi Suomen kansallinen puolustuskyky ja korkea maanpuolustustahto muodostavat kuitenkin selkärangan turvallisuudellemme. Suomalaiset luottavat vahvasti Puolustusvoimien kykyyn torjua Suomeen kohdistuvia uhkia, mutta samalla tuki sotilaalliselle liittoutumiselle on kasvanut.

Valmiuden ja varautumisen eteen on tehty maassamme jo pitkään ja järjestelmällisesti töitä, myös rauhallisina ja vakaina aikoina. Suomalaisen yhteiskunnan kriittisestä infrasta, kyberturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta huolehditaan aina myös normaalioloissa.

Luottamusta yhteiskunnan toimivuuteen ja reagointikykyyn on hyvä yhä vahvistaa. Ei vain kovien keinojen lisäämisellä, vaan myös pehmeillä keinoilla. Esimerkiksi kunnat ovat kriisienkin keskellä joustavia toimijoita ja niillä on suuri merkitys kriisien hoitamisessa. Suomalaisen hyvinvointivaltion palvelurakenteiden ja julkisten palveluiden on pystyttävä suoriutumaan myös kriisitilanteissa hyvin.

On selvää, että maatamme tullaan tulevina aikoina koettelemaan eri tavoin. Ulkopuoliset tahot yrittävät murtaa yhteiskuntarauhaamme. Informaatiovaikuttamisen ja hybridisodankäynnin piirteitä on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa, joten ilmiö ei tule meille uutena. Olemme siihenkin hyvin varautuneita.

Väärän tiedon levittämistä vastaan paras suoja on helposti saatavilla oleva faktatieto. Epäluottamusta vastaan paras suoja on avoimuus ja luottamus. Erityisesti näihin kohtiin Suomessa tulee jatkossa kiinnittää entistäkin enemmän huomiota.

Myös kansalaisille on tarjottava jatkossa enemmän keinoja siihen, miten tunnistaa tilanteita, joissa ulkopuolinen taho yrittää vaikuttaa valintoihimme, ajatuksiimme ja tekoihimme.

Omilla puheillamme ja käyttäytymisellä kasvotusten, mutta myös sosiaalisessa mediassa, on paljon vaikutusta yhteiseen turvallisuuden tunteeseemme. Pahoinvointiin ja erityisesti nuorten mielenterveysongelmiin puuttumalla estämme sen, ettei kukaan joudu yhteiskuntamme ulkopuolelle. Maamme kansalaisten korkeasta koulutustasosta huolehtimalla ja eriarvoisuutta ehkäisemällä takaamme yhteiskuntamme yhtenäisyyden. Kaikista on pidettävä huolta ilman tarpeetonta vastakkainasettelua.

Viime kädessä turvallisuuteen vaikuttaa olennaisesti, miten yhteiskunta toimii, ja että ihmisistä ja heidän osaamisestaan pidetään huolta – ja siitä, miten voimme luottaa toisiimme.

Hyvinvointivaltiomme tarjoaa vakaat edellytykset kokonaisvaltaiseen turvallisuuteen. Vahva sosiaaliturva, koulutettu väestö, kattavat julkiset palvelut, ne mahdollistava verotus, ovat peruskallio, jonka varaan voi nojata myös vaikeampina aikoina.

Aiemmin koronakriisi on koetellut kriisinsietokykyämme, mutta se on osaltaan näyttänyt, että suomalainen malli toimii. Niin talouden kuin terveyden mittareilla olemme selvinneet kriisistä maailman kärkitasolla. Keskeistä on, että olemme osanneet reagoida muuttuneeseen tilanteeseen eri tasoilla.

Suomalainen yhteiskunta on kestänyt ja suomalainen hallinto on osoittanut luotettavuutensa. Näin on jatkossakin.

Hyvät puoluevaltuutetut!


Pienenä kansakuntana olemme yhtenäisenä ja yhdessä vahvempia kuin yksin. Tämä viisaus on kantanut läpi Suomen ja suomalaisten yhteisen historian myös niinä aikoina, kun maahamme on hyökätty ja olemme joutuneet taistelemaan itsenäisyytemme puolesta. Kantakoon se meidät läpi vaikeiden aikojen nytkin.

Arvojemme mukaisesti sosialidemokraattinen puolue on rauhanliike. Tänäänkin päätöksenteon perusteena on aina ihmisten turvallisuuden lisääminen ja rauhan säilyttäminen. Nyt arvioitavana on, onko keinona tässä muuttuneessa tilanteessa sotilaallinen liittoutuminen, saamalla tukea muilta.  

Näillä sanoin, haluan julistaa tämän historiallisen puoluevaltuuston kokouksen avatuksi. Viisautta teille tärkeään päätökseen, arvoisat valtuutetut.

Kommentit

Jätä kommentti