Ensi keväänä ovat tulossa eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit sekä on myös olemassa jonkinlainen mahdollisuus maakuntavaaleihin eurovaalien yhteydessä. Joka tapauksessa valmistelussa on pidettävä kaikki kolmet vaalit mukana ehdokasasettelussa sekä tavoitteiden asettamisessa. Ensimmäisiä hahmotelmia käytiin läpi jo kevään puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä, ja syksyn aikana tarkennamme vaalitavoitteita sekä teemme tarkempaa hallitusohjelmavalmistelua. Kaikki nämä tulevat olemaan linjassa 2030-tavoitteiden kanssa, joiden pohjana ovat YK:n kestävän kehityksen teemat. Tavoitteenamme on eri puolilla Suomea demokraattisesti toimivat, elinvoimaiset kunnat ja niihin kiinteästi liittyvät seudut.

Kysymys demareiden sote-mallista nousee uudelleen esille, kun yhä vahvemmin näyttää siltä, että sille on monesta syytä tarvetta. Markkinavoimien asettaminen samalle viivalle ja vastuuseen ihmisten palveluista ei ole mahdollista ja järkevää hallituksen esittämässä muodossa. Tämä sama ongelma tulee esiin soten lisäksi myös työllisyyspalveluissa. Jo alunperinkin oli tavoite tehdä sote-uudistusta eikä yrittää samaan aikaan koko valtion aluehallinnon ja kuntien muidenkin tehtävien muutosta.

Viime kauden lopulla päästiin hyvään kahdeksan puolueen yhteiseen malliin, jossa sote-palvelut olisi toteutettu kuntayhtymämallilla, hyödyntäen yrityksiä ja kolmatta sektoria kuten kunnissa ja sairaanhoitopiireissä tälläkin hetkellä. Halutessaan tähän malliin olisi nykyinen maan hallitus voinut lisätä demokratiaa ja itsehallintoa, jota siitä puuttui. Näin ei kuitenkaan haluttu tehdä, vaan valittiin erillinen maakuntahallinto ja laaja valinnanvapauspaketti, jossa yrityksille on luvattu vähintään 5,3 miljardin osuus.

Tällä hetkellä on toiminnassa ja valmisteilla kuntayhtymäpohjainen sote-ratkaisu ainakin kymmenessä maakunnassa. Malli voi toimia hyvänä välivaiheena demokraattisempaan sote-malliin, jossa työntekijät ja omaisuus säilyvät julkisella ja tässä vaiheessa kuntien päätöksenteossa.

Alue- tai sote-kunta, riippumatta kumpaa nimeä käytetään, on aikalailla malli jota esimerkiksi Hannes Manninen ja Kimmo Sasi esittelivät ennen monimuotoisen maakuntauudistuksen ilmestymistä. Tässä kuntalakiin lisättäisiin Ruotsin tavoin nykyisiä kuntia suuremman kunnan muodostamisen mahdollisuus, jolloin niitä voisi olla 18 eli nykyisten maakuntien mukaan, mutta mahdollistaisi myös esimerkiksi suurimpien kaupunkien toimimisen ominaan. Alueilla olisi suurempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisilla kokonaisuuksilla alue olisi toiminnallisesti järkevä perustuen suuriin kaupunkeihin, kaupunkiseutuihin, sairaanhoitopiireihin, kuntayhtymiin tai maakuntiin. Tähän sisältyisi vaalit, jotka toteutettaisiin samassa yhteydessä kuntavaalien kanssa. Samoin verotus, joka kerättäisiin samanaikaisesti kuntaveron kanssa. 

Kunnat ja aluekunta voisivat myös yhdessä omistaa sote-kiinteistöt, esimerkiksi erillisessä yhtiössä. Samalla henkilöstö siirtyisi samoilla sopimuksilla ja pysyisi julkisen toimijan palveluksessa, jolloin myös eläkkeiden tulevaisuus olisi helpommin taattu. Suurin ero hallituksen malliin on, että SDP:n mallissa järjestäjää ja tuottajaa ei eroteta vaan julkinen vastaa molemmista, hyödyntäen yrityksiä ja kolmatta sektoria tarpeen mukaan. Tuottajana voi toimia myös kunta, esimerkiksi joissakin palveluissa, riippuen aluekunnan kanssa tehtävästä sopimuksesta. Yhteistyö kuntien kanssa tukipalveluissa eli palkanlaskenta, henkilöstöhallinto, ruokapalvelu, työterveyshuolto ym. on arvioitava kuten kuntien kesken.

Tarvitsemme sote-uudistuksen, mutta kaikkia nyt hyvin toimivia rakenteita ei kannata romuttaa. Samaan aikaan ei kannata sotkea koko valtion aluehallintoa, eikä laittaa yrityksiä keinotekoisesti samalle viivalle. Kun joka tapauksessa julkinen puoli vastaa ihmisten palveluista, vaikka yksityinen tai järjestö lopettaisi, ja kun esimerkiksi tapahtuisi suuronnettomuuksia, luonnonkatastrofeja, epidemioita ym.

Uudistus kannattaa tehdä kunnolla eikä runttaamalla, ja tällä hetkellä esimerkiksi tietosuojakysymykset ovat yhä auki. Alusta ei ole tarvetta aloittaa vaan hyvää valmistelua on tehty ja kuntayhtymät ovat jo hyvässä vaiheessa. Tarvitaan kuitenkin uudelleen kunnollinen laajapohjainen valmistelutyö, jotta pitkään kestävä toteutus tulisi jatkumaan eikä tarvita peruutuksia hallitusten vaihtuessa.