Työmarkkina- tai kilpailukykysopimus, jota hallitus kutsuu yhä yhteiskuntasopimukseksi, tuli valmiiksi mutta ei vielä edennyt päätöksentekoon. Tuntemukset ovat viikon aikana menneet laidasta laitaan. Ensin oli iso ilo, kun työmarkkinajärjestöt kertoivat saaneensa tehtyä sopimusesityksen. Sen jälkeen hallitus on pähkäillyt, voiko sitä hyväksyä, ja SAK:n vastaus lähti viikoksi liittokierrokselle. Lopulta hallitus vastasi olevansa mukana mutta sopimuksessa tavoitteeksi asetetut toimet ovat ehdollisia. Pakkolakeja ei olisi tulossa mutta leikkaukset ja veronkorotusten nostot ovat arvioinnissa. Ehtona on, että kevään neuvottelut etenevät, ja verojen alennukset tulisivat vasta, kun paikallisessa sopimisessa päästään tuloksiin.

Luottamus hallituksen toimiin ei riittänyt usealla liitolla, ja siksi viikonvaihteessa neuvottelut olivat yhä kesken. Odotettu on maanantaista SAK:n hallituksen kokousta. Kymmenen kuukauden jälkeen toivoisin, että tulosta olisi tullut. Myönnettävä on, että työntekijöille sopimus on raskas ja vaikuttaa ostovoimaan heikentävästi. Mutta voi olla, että muut vaihtoehdot olisivat huonompia, vaikka selvisikin, että hallituskin oli myöntänyt pakkolakien olevan perustuslain vastaisia eivätkä talousvaikutukset olisi odotettuja.

Puolustusvaliokunnassa käytiin läpi kaikki vuoden aikana olevat sotaharjoitukset. Hallintovaliokunnassa käsiteltiin Schengen-sopimuksen ja turvapaikanhakijoiden taakanjakoa. Puolueen puolella saimme oman Vieraasta kodiksi –ohjelman lähes valmiiksi ja siitä järjestettiin seminaari kansalaisjärjestöille, jotta saisimme palautetta ennen viimeistä silausta. Toinen seminaari oli Kättä päälle-työskentelystä. Siihen työpajojen kokonaisuuteen on osallistunut yli 500 osallistujaa, ja sen pohjalta on koostettu ideoita eteenpäin vietäväksi.

Puolueen työryhmistä koolla olivat mm. omistajaohjaus ja rahapeliryhmä. Jälkimmäisestä teemasta kokoontui viime viikolla myös laaja parlamentaarinen työryhmä. Parlamentaarisessa sote-ryhmässä keskusteltiin johtamisesta, eri alueiden rahoituksen tasaustarpeesta sekä kolmen miljardin säästötavoitteen jakautumisesta.

Eduskunnan meriryhmän kanssa vierailimme Helsingin Arctech-telakalla katsomassa valmistuvaa jäänmurtajaa Polarista. Eduskuntaryhmän kanssa vierailtiin Metsäteollisuudella, jolla on tällä hetkellä varsin positiiviset näkymän investointien osalta. Seuraava iso kysymys onkin puun saannin turvaaminen. Samoin tällä viikolla alkoi myös Kehityspoliittisen toimikunnan työskentely. Ensimmäisessä tapaamisessa lähinnä kerrattiin, mikä on KPT:n rooli ja mihin tulisi keskittyä.

Kaupunginvaltuuston tiukka kokous keskittyi jo aiemmin tehdyn kouluverkkoselvityksen läpivientiin. Selvitys on ymmärrettävästi jokaisen pienen koulun kohdalla ongelmallista. Mutta kun kaupungin lapsimäärä vähenee, ei ole mahdollista etenkään Kotkan taloustilanteessa pitää kaikkea entisellään.

TUL:n hallitus kokoontui Helsingissä ja valmisteli kaikki liittokokousmateriaalit lähetettäväksi tuleville edustajille. Mielenkiintoa on toivottavasti aina mukavien henkilövääntöjen lisäksi myös liikuntalinjauksista harrasteliikunnan lisäämiseen ja organisaation muutoksiin sekä aloitteisiin.

Viikon kulttuuriannos oli Martti Suosalon monologi Palvelija, ja Miina Sillanpään elämästä tehty näytelmä. Se esitettiin tilaisuudessa Naiset ja valta, joka juhlisti 150 vuotta Sillanpään syntymästä ja 110 vuotta naisten äänioikeudesta. Hyvin ajatuksia herättäviä esityksiä molemmat.