Paatero ja Tuomioja: Puolustusvoimien epämääräinen rynnäkkökiväärilahjoitus herättää monia kysymyksiä

SDP:n puolustusvaliokunnassa istuvat Sirpa Paatero ja Erkki Tuomioja kysyvät kirjallisessa kysymyksessään puolustusministeri Jussi Niinistöltä miksi ja millä perusteilla puolustusvoimat on puolustusministeriön siunauksella luovuttamassa yhteensä 400 muunnettua rynnäkkökivääriä Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle. Kysymyksessä huomautetaan että Suomessa maanpuolustus ja siihen liittyvä koulutus on järjestetty siten, että siihen tarvittavat aseet ovat vain ja ainoastaan puolustusvoimien hallussa, eikä juuri käsitelty puolustusselonteko ennakoinut mitään muutosta tähän periaatteeseen.

Edustajia ihmetyttää esimerkiksi puolustusministeriön tuore linjaus, jonka mukaan MPK on puolustusvoimien strateginen kumppani.

– Tosiasiassa sotataloussopimusta ei ole MPK:n kanssa solmittu, eikä strategista kumppanuutta näin ollen ole olemassa puolustusvoimien ja MPK:n välillä. Toiseksi, päätös luovuttaa aseita MPK:lle ei perustu lakiin, sillä lakia MPK:sta ei ole olemassa, toteaa Tuomioja.

– Puolustusselonteon eduskuntakäsittelyn yhteydessä käytiin vastikään lävitse myös puolustusvoimien strategiset kumppanuudet, eikä valtioneuvosto ollut tuohon joukkoon sisällyttänyt MPK:ta, Tuomioja jatkaa.

Asia on luokiteltu julkisuuslain perusteella salassa pidettäväksi. Puhutun kaltainen merkittävä valtion omaisuutta koskeva lahjoitus on ilman pätevää selitystä ja salaisella sopimuksella omiaan herättämään kysymyksiä.

– Puolustusvoimien, eli valtion omaisuuden lahjoittaminen tässä laajuudessa vastikkeettomasti on kritiikille altis. Valtion omaisuuden vastikkeeton luovutus on valtion talousarviosta annetun asetuksen mukaan mahdollista ainoastaan koskien omaisuutta, joka on poistettu käytöstä. Tässä omaisuus on täysin käyttökelpoista. Olisi vähintään syytä selvittää Valtiontalouden tarkastusviraston kanta asiaan, toteaa Paatero.

– Lisäksi on kyseenalaista, löytyykö esittelyn salassa pidolle tosiasiallisia perusteita, sillä vastikkeeton lahjoitus ei liene luonteeltaan päätös, joka täyttäisi mainitussa lainkohdassa luetellut ehdot. Avoimeksi jää lisäksi se, onko pääesikunta ollut esityksen valmistelussa mukana asianmukaisella tavalla, Paatero jatkaa.