Turvallisuusympäristö on muuttunut, uudentyyppisiin uhkiin vastaamiseksi on tarvetta lisätä välineitä. Suomessa ei tähän mennessä ole ollut tiedustelulakeja ja siksi nyt olemme merkittävässä kohdassa tämän toiminnan mahdollistamiseksi laillisesti. Tähän kokonaisuuteen kuuluva lainsäädäntöpaketti koostuu viidestä esityksestä: siviilitiedustelulaki, sotilatiedustelulaki, tiedustelun valvonta, perustuslain 10 §:n muuttaminen sekä eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen liittyen perustettavaan uuteen tiedusteluvalvontavaliokuntaan. Viimeisenä käsittelyssä kaksi viimeistä eli siviili- ja sotilastiedustelulaki. Yhä kesken ovat henkilötietolait, joita tarvitaan tiedustelutoiminnan käyttöön. 

Tiedustelulakien valmistelussa oli ollut koko ajan parlamentaarinen työryhmä, jo edelliseltä kaudelta. Lakiesitykset eivät kuitenkaan eduskuntaan tullessaan olleet kaikilta osin aivan hyväksyttäviä. Koska hallitus halusi tiedustelulait hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella joka edellytti perustuslain muutosta, 5/6 enemmistöllä, sen kiireelliseksi julistamista varten. Tämänkin vuoksi oli merkittävää parlamentaarinen työskentely myös lakien eduskuntakäsittelyn aikana.

Palaute myös valmistelijoilta että parani eduskuntakäsittelyssä. 

Lakipaketti on hyvä osoitus prosessista ison lainsäädäntöpaketin läpiveinnistä, jonka toteutus ja vaikutukset seuraaville kausille kun tehdään parlamenetaarisesti. 

Perustuslakivaliokunta katsoi perustuslain 10 §:n muuttamisesta antamassaan mietinnössä, että esitetty perustuslain muutos voitiin julistaa kiireelliseksi. Perusteena oli arvio turvallisuustilanteen nopeasta muutoksesta. Perustuslain muutos julistettiin kiireelliseksi ja hyväksyttiin lähes yksimielisesti täysistunnossa. 

Yhdessä on sovittu merkittävistä parannuksista mm. suojelupoliisin ja tiedustelutoiminnan valvontaan, tiedusteluvalvontavaltuutetun valtuuksiin sekä tiedustelun kohdentamisen tarkkuuteen.

Perustuslain muutoksen tultua hyväksytyksi, voitiin tiedustelun substanssilakeja alkaa käsitellä. Siviilitiedustelua käsitteli mietintövaliokuntana hallintovaliokunta, sotilastiedustelua puolustusvaliokunta. Perustuslakivaliokunta oli mietintövaliokunta tiedustelun valvontalainsäädännössä ja puhemiesneuvoston esityksessä työjärjestyksen muuttamiseksi. Kokonaisuudesta perustuslain muutos ja valvontaan liittyvät lait hyväksyttiin jo syksyllä. 

Perustuslakivaliokunta antoi myös lausuntonsa siviili- ja sotilastiedusteluun, jossa edellytti tiedustelulakeihin merkittäviä korjauksia muun muassa tiedustelutoiminnan tarkkarajaisuuden, valvonnan sekä oikeusturvan takeiden osalta. Muita lausunnon antajia olivat ulkoasiainvaliokunta, tarkastusvaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta sekä hallintovaliokunta ja puolustusvaliokunta. Eli laaja käsittely eduskunnassa eri näkökulmista. Muutoksia käsittelyn aikana tehtiin myös tietojen luovuttamiseen ulkomaille ja tiedustelusta ilmoittamisesta sen kohteelle. 

Kysymys lakien perustuslain mukaisuudesta, jopa ulkopuolelta kommentoiden, johti varmistukseen eli toiseen kierrokseen perustuslakivaliokunnassa, joka onneksi meni nopeasti yhteisymmärryksessä eteenpäin. 

Kriittisiä kohtia joita jouduttiin tarkastelemaan uudelleen olivat syrjintäkiellon tarkempi kirjaaminen ja hakuehtojen määrittely. Samalla päädyttiin myös oikeudessa kahden tuomarin käytäntöön sekä arvioinnissa tiedusteluluvan saamiseksi kuin niiden keskeytyksiin. Ongelmallisena kohtana ollut tiedustelutoiminnan ulkopuolelle rajattujen eli lääkäri, lakimies, toimittaja, pappi viestien avaamisesta ilmoittaminen. Tämän kirjaaminen tarkemmin pöytäkirjaan, josta voidaan seurata kuinka paljon ja kenen tietoja on avattu, viime vaiheessa vältti vastalauseen tarpeen. 

Perusoikeuksien toteutuminen on ollut koko ajan lähtökohta jota on peilattu turvallisuuden lisäämisen kanssa.  

Tärkeätä on että uutta lainsäädäntöä seurataan tiiviisti, jonka vuoksi on kirjattu seuranta ensin valiokunnille -20 ja sitten yhteisesti selonteko -21.