Yleisestä asevelvollisuudesta keskusteltaessa on nostettu esille kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaan, niin nuoriin miehiin kuin naisiinkin. Mahdollisesti tälle on joskus tarvetta, mikäli halutaan tavoittaa koko ikäluokka. Asevelvollisuuden kohdalla naisten osuutta on mahdollista lisätä palvelusta ja osallistumisen mahdollisuutta kehittämällä. Ratkaistava on paremmin, miten palvelusaika liitetään muuhun elämäntilanteeseen koulutuksen ja työn osalta. Miesten kohdalla asevelvollisuuden suorittaa tällä hetkellä noin 70% ikäluokasta.

Tärkeämpää olisi mielestäni luoda järjestelmä, jossa kaikki – eli myös he jotka eivät syystä tai toisesta osallistu asevelvollisuuden suorittamiseen – olivatpa sitten miehiä tai naisia, saadaan koulutettua ”turvallisuuskoulutuksella”. Suomessa, kuten muuallakin, on monenlaisia tilanteita joissa kansalaisten valmius tulisi olla kohdallaan. Kriiseissä selviämiseen, johtuivat ne sitten luonnonkatastrofeista, suuronnettomuuksista tai tahallisista ”hyökkäyksistä” esimerkiksi energian tai veden saantiin, tarvitaan lisää valmiuksia. Toisaalta perustuslain mukaan kaikilla on velvollisuus puolustaa isänmaata, jos tällainen uhka on olemassa. Mutta monenlaisten ja eritasoisten kriisien hoitoon tarvitaan valmiuksia ja osaamista ihan kaikille.

Koulutusjakso voisi olla sisällytettynä esimerkiksi toisen asteen koulutuksen yhteyteen. Jos kaikilla olisi oppivelvollisuus 18 vuoteen, olisi näin mahdollista tavoittaa käytännössä kaikki ikäluokan edustajat. Koulutuksen tarve on kaksijakoinen, eli tarvitaan ymmärrystä siitä miten yhteiskunta ja sen viranomaiset toimivat kriisitilanteissa ja toisaalta siitä millaisia tehtäviä ja valmiuksia tulisi jokaisella kansalaisella olla toisten auttamiseksi. On olennaista ymmärtää, millaisia ovat kuntien ja valtion viranomaisten yhteiset tilannekuvat. Samoin olisi tärkeä ymmärtää toimintamalleja joiden mukaan toimivat kriisin sattuessa terveydenhuolto, poliisi, rajavalvonta ja pelastuslaitos sekä toisaalta keskeisestä infrasta kuten tietoverkoista, sähkölinjoista, vesi- ja viemäriverkostoista tai tie- ja rautatie- sekä meriväylistä vastaavat tahot. On olennaista myös ymmärtää suomalainen malli edellä mainittujen toimijoiden yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa.

Tarvitsemme koulutusta myös oikeuksista ja vastuista huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. Mitkä ovat ne keinot joilla jokainen voi kotona ja omassa lähiympäristössä toimia ja tukea viranomaisten työtä? Mikäli kaikilla olisi samat perustiedot, olisi valmius toimimiseen ja toisten auttamiseen parempi.