Tervetuloa puoluevaltuuston sääntömääräiseen kokoukseen. Viime kerralla kokoonnuimme ylimääräiseen kokoukseen presidenttiehdokkaan asettamista varten. Tässä kokouksessa pysyttäydytään myös hieman samoissa aiheissa, eli ulkopolitiikassa. Teemme linjauksia puoluekokouksen mukaisesti omalla globaaliohjelmalla ja kannustamme Tuulan presidenttiehdokaskampanjointia.

Maailma muuttuu ja on hyvä tunnistaa sen eri tekijöitä: työn ja teknologian murros, ilmastonmuutos, kansainvälisen politiikan riippuvuussuhteet, taloudellinen eriarvoistuminen, kaupungistuminen sekä osallisuuden ja demokratian muutos, josta viimeisestä hieman enemmän.

Demokratia on välttämättömyys, mutta nyt se on haasteiden edessä. Demokratia, joka aiemmin oli jopa itsestään selvyys, nähdään nyt joidenkin toimesta hidasteena tai jopa haittana. Tulee muistaa, että monenlaisia muitakin yhteiskuntamalleja on yhä olemassa, mutta niissä ihmisten hyvinvointi ja turvallisuus eivät yllä sille tasolle mikä demokratioissa on olemassa. Monessa maailman maassa on tavoite – tai vasta haaveillaan – aidoista vaaleista, äänestyksestä ja mahdollisuudesta asettua ehdolle sekä yhteisesti päätettävistä asioista. Meillä tämä on ollut totta jo 100 vuotta. Silti nyt tunnutaan tarvitsevan vahvistusta ja ryhtiliikettä demokratian arvostuksessa. Suomen ja EU:n tulee tukea demokraattisen kulttuurin ja ohjelmallisen monipuoluejärjestelmän kehittymistä ja juurtumista, meillä ja muualla.

Kun tänään käsittelemme globaaliohjelmaamme, on siinä demokratia ja kaikkien mukana pitäminen kirjattu maailman laajuiseksi tavoitteeksi useampaan kohtaan. Demokratia sekä dialogi eri näkemysten välillä ovat keino rauhaan. Aiemmat presidenttimme ovat tätä toteuttaneet käytännössä niin vaikeissa rauhanneuvotteluissa kuin monenkeskisten sopimusten laatimisessa ja hyväksymisessä. Kaikkia osapuolia on arvostettava ja kuultava, jonka jälkeen yhteinen näkemys voi viedä päätöksentekoon, tai ainakin ymmärrys toisten ajattelumaailmasta on parantunut. Yhteiskuntien ja yhteisöjen lisäksi tämä sama toimii myös ihmisten välisten asioiden hoitamisessa. Osallisuutta ja demokratiaa vahvistamalla luodaan toivoa ja mahdollisuuksia. Juurisyihin on puututtava eriarvoisuutta torjumalla.

Demokratia, ja sen keinona politiikka, on saatu monessa yhteydessä kuulostamaan ikävältä, vanhalta ja jollain lailla epäilyttävältä. Näitä esimerkkejä ovat vaatimukset ”politiikka pois kouluista” tai ”politiikka pois AY-liikkeestä” ja joidenkin mielestä jopa ”pois puolueista”. On totta, että ylilyöntejä on ollut eikä kaikkea toimintaa pidä politisoida, mutta ollessaan hyväksytty ja virallinen keino hoitaa Suomen asioita, tarvitsee demokratia myös sille kuuluvaa arvostusta.

Omakohtaisesti hämmennyin asian äärellä kuntavaalien jälkeen eräässä ryhmäkeskustelussa, jossa kysymykseen miksi olet lähtenyt politiikkaan?  oli erään uuden luottamushenkilön (ei demarin) vastaus, ”se on kuulemma paskan puhumista ja selkään puukottamista”. Voi olla, että lause oli tarkoitettu sarkasmiksi, mutta muiden hämmennys oli käsin kosketeltavaa. Me muut olimme lähteneet tekemään parempaa maailmaa ja kaupunkia ja muuttamaan asioita jotka koskettavat ihmisiä. Näin siis näkemys demokratiasta ja päätöksenteosta on jo politiikassa mukana olevillakin varsin erilainen.

Viime aikojen perustuslakia kyseenalaistava ja nopean päätöksenteon kulttuuria yritysmaailmasta julkiseen päätöksentekoon haikaileva keskustelu on osa tätä demokratian kyseenalaistamista. Demokraattisesti valituilta päätöksentekijöiltä halutaan valtaa siirtää yrityksiin ja niiden hallituksille.
Kun aikanaan talousvaliokunnan kanssa kävimme saman matkan aikana Kiinassa ja Intiassa, oli Kiinan vuosittainen talouskasvu silloin kaksi kertaa Intian talouskasvun suuruinen. Syyksi tähän kerrottiin päätöksentekojärjestelmä, jossa pystytään tekemään nopeita päätöksiä, joita ei tarvitse useimmiten käsitellä isolla porukalla tai useampaan kertaan. Muita kuin taloudellinen mittari ei juuri huomioida. Ympäristölle tai ihmisoikeuksille ei ole sijaa ja oikeudellista turvaa ei ole olemassa. Intiassa taas paikalliset osavaltioparlamentit ja paikallinen taso kävivät asioita läpi. Kumpi on lopulta parempi ihmiselle, on hyvä kysymys, kun lähtöasetelma on erilainen ja molemmissa ihmisten elintaso on keskimäärin parantunut. Demokratiassa ihmiset ovat kuitenkin aina osallisina, joten pidemmän päälle malli antaa lisää vahvuutta, luottamusta ja turvallisuutta talouskasvun lisäksi. Tarvitaan tasapainoa talouden ja demokraattisen päätöksenteon välillä. Tästä pohjoismainen hyvinvointivaltio on loistava osoitus. Monipuoluejärjestelmällä, jossa valta välillä vaihtuu, on pystytty luomaan yhteiskunta, joka on taloudellisesti pärjännyt loistavasti ja samalla tuottanut ihmisille hyvinvointia ja turvallisuutta.

Helsingin Sanomissa oli joku aika sitten ilahduttava uutinen, jonka mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan oli kääntynyt kasvuun. Kuitenkin, demokratian vahvistamiseksi ja kiinnostavuuden lisäämiseksi on etsittävä keinoja yhdessä. Vastaukseksi on tarjottu helppoja keinoja kuten äänestysikärajan alentaminen tai nettiäänestysmahdollisuus. Kumpikaan keino ei näytä toimineen, kun katsoo tilannetta esimerkiksi seurakuntavaaleissa, joissa 16 vuoden äänestysikä otettiin käyttöön, jotta rippikoulun juuri käyneet pysyisivät mukana. Laihoin seurauksin, sillä tämä ei nostanut äänestysintoa. Toisena nettiäänestys Virossa jossa äänestysprosentit laskivat ja ovat alempana kuin Suomessa, viimeksi esimerkiksi kuntavaaleissa. Eräänä näkökulmana on tekniikan osalta pelko vaaleihin vaikuttamisesta äänestyksessä tai tulosten laskennassa, joka on osa nykypäivän hybridivaikuttamista. Keinoja on löydyttävä lisää, mutta toimivin niistä on jokaisen oma asenne olla mukana dialogeissa, kuunnella ja tulla kuulluksi sekä arvostaa toimivaa demokratiaa ja olla siitä ylpeä. Maakuntauudistuksen myötä esitetystä kolmannesta hallintotasosta on tulossa haasteellinen, kun varsinaista päätösvaltaa on vähän rahoituksen ja tehtävien tullessa suoraan valtiolta. Tästä syystä myös riski äänestysaktiivisuuden jäämisestä alhaiseksi on suuri, etenkin kun ei ole vielä tiedossa täysin edes vaalikelpoisuutta. Tästä syystä olemme olleet sitä mieltä, että jos vaalit ovat, on ne järkevintä pitää yhdessä eduskuntavaalien kanssa.

Digitalisaatio hyvin käytettynä vahvistaa demokratiaa mahdollistamalla yhteydet ja verkostoitumisen helpommin kuin koskaan. Tämän osaamisen hyödyntävä kansanliike tulee olemaan vahva, osallistuva ja kansalaisjärjestötoiminnan perustehtäväänsä toteuttava eli vapaaehtoiseen osallisuuteen ja aatteelliseen toimintaan pystyvä. Tähän on myös puolueessa kiinnitetty nyt huomiota osallisuuden laajentamisena.

Jokainen voi suhtautua avoimin mielin ja ajatella, että hyvä kehitys joka on tapahtunut turvallisuuden lisääntymisessä ja elintason parantamisessa on ollut mahdollista vain demokratian keinoin. Maailma on globaalisti sekä Suomessa monin mittarein parempi paikka nyt kuin 100 tai 50 vuotta sitten.
Tehtävää riittää yhä ja kansainvälisesti asiaa edistetään YK:n kestävän kehityksen 2030-sopimuksella, joka toisin kuin päättynyt, koskettaa toimenpiteillään kaikkia maailman maita. Myös Suomella on runsaasti tehtävää ja siksi olikin hieno ajatus ottaa YK:n linjaukset kehykseksi myös puolueemme työskentelyyn.

Haluamme tehdä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän maailmaa. Valmistelussa on periaatejulistus ja visio, millaisena haluamme nähdä maailman ja Suomen olevan vuonna 2030 ja keinot siihen pääsemiseksi. Kaiken tärkeän päivänpolitiikan tekemisen edellytys on, että on jokin suurempi tavoite. Meillä lähtökohtana voi olla maailma, jossa ihmiset voivat hyvin, ovat tyytyväisiä, tuntevat olonsa turvatuksi ja haluavat osallistua tulevaisuuden rakentamiseen seuraaville sukupolville. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan useita keinoja, mutta joista suuri osa hyvinvointiyhteiskuntamme muodossa on jo käytössä.