Arvoisat rahoitusfoorumin osallistujat, hyvät rahoitusalan ammattilaiset

Tervetuloa rahoitusfoorumiin ja mukava nähdä teitä kaikkia

Kuntatalous ei ole saanut nauttia kasvun hedelmistä muiden toimijoiden tapaan. Viime vuonna kuntien verotulot jäivät kauas ennakoidusta samalla kun valtionosuusleikkaukset ovat syöneet kuntien tulopohjaa. Kunnat ovat lisäksi antaneet resursseja sote-uudistuksen valmisteluun, vaikka uudistus on monelta osin luonut kuntiin epävarmuutta. 

Viime vuoden ennakolliset tilinpäätöstiedot osoittavat, että kuntatalous on heikentynyt voimakkaasti. Kuntasektorin yhteenlaskettu tulos painui käytännössä nollaan (tulos 20 milj. €), ja peräti noin 2/3 kuntia tilikauden tulos oli negatiivinen. Tulos on tämän vuosituhannen heikoimpia. 

Lainakantakin kasvoi kunnissa ja kuntayhtymissä yhteensä lähes miljardi euroa. Näyttää siltä, että suuremmista kaupungeista ainoastaan pääkaupunkiseudun kunnat tekivät kohtuullisen tuloksen, kun taas muissa kaupungeissa talouskehitys on kääntynyt heikompaan suuntaan.  

Vaikka kokonaisuutena kuntatalous on edelleen kohtuukunnossa, jatko ei vaikuta ruusuiselta. Mihinkään paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä, kuntatalous on tasapaino-ja ylijäämä taloutta ja koko kuntasektorille hallituskauden alussa asetettu rahoitusasema tullaan savuttamaan. 

Keskeistä on, että tämä on tapahtunut pitkälti kuntien omien toimenpiteiden johdosta, Kunnat ovat jo usean vuoden ajan kyenneet pitämään toimintamenonsa hallinnassa huolimatta väestön ikääntymisen tumasta palvelutarpeen kysynnän kasvusta. 

Kaiken myllerryksen keskellä meidän onkin syytä olla ylpeitä kuntien taloudesta vastaavien kyvystä selviytyä näistäkin haasteista ja kiittää kaikkia taloudesta vastaavia sekä virkamiehiä että luottamushenkilöitä ansiokkaasta toiminnasta vaikeissa olosuhteissa, jossa epävarmuus tulevasta on ollut ja on silmiinpistävää. 

Hyvät kuulijat!

Suomi on osa pohjoismaista hyvinvointiperhettä. Foorumi matkaa jälleen länsinaapuriin, jossa uusi hallitus on aloittanut toimintansa. Hallitusohjelmassa ilmoitetaan lisätuesta kunnille vahvistamaan erityisesti hoiva-ja hoitopalveluja. Ruotsissa paikallishallinto muodostaa taloudesta ja työvoimasta noin neljänneksen, kun me pärjäämme viidenneksellä. Keskimääräinen kuntaveroaste on 32 %, kun meillä koetetaan pärjätä 21 %:lla. Paikallishallinnon palkkalistoilla on yli miljoona palkansaajaa ja lisää on tulossa, mikäli maan uuteen hallitukseen on uskomista.  

Niin – ja talous kasvaa jatkuvasti meitä ripeämmin, vaikka meille kerrotun perusteella länsinaapurin pitäisi olla vähintäänkin konkurssitilassa. Yhteiskunnan kokonaismenetystä ja kilpailukykyä ei voidakaan mitata pelkästään julkisen toiminnan kansantuoteosuuksilla. 

Tärkeätä on kokonaishyvinvointi, korkea työllisyys, osallisuus ja tunne siitä, että kaikista pidetään huolta. 

Kun katsoo millä hinnalla palvelut tuotetaan tällä hetkellä on OECD 2016 tilaston mukaan kaikkien terveyspalveluiden menoista, olivat ne Suomessa 

4000 $ per asukas, Tanskassa 5200 $, Ruotsissa ja Saksassa 5500 $, USAssa 10000 $. Ja suhteutetaan tähän tavoitteena oleva 3 mrd leikkuri. 

Entä mitä rakenteellisia muutoksia pohjoismaissa on meneillään? Tanska luopuu maakunnista ja siirtää perusterveydenhuollon kunnille, joilla jo tähän mennessä on vastuu kaikista lähipalveluista työllisyyden hoito mukaan lukien. Ruotsissa komiteamietintö ”Effektiv vård” esittää osaa perusterveydenhuollosta siirrettäväksi Tanskan tapaan kunnille vahvistamaan vanhuspalveluja. Myös Norjan uudistuksen lähtökohta on paikallisen päätäntävallan, kuntien vahvistaminen.

On aika ainutlaatuista maailman mitassakin, että valtion keskushallinto VM johtoisesti olisi rahoittamassa ja ohjaamassa jopa kansalaisten lähipalveluja. Kuntademokratiassa kuntalaisilla on lähellä ihmistä oma edustajansa, nyt käsittelyssä olevassa mallissa tämä ei toteudu. 

Pöydällä olevat esitykset ovatkin viemässä Suomea pois pohjoismaisesta, itsehallinnollisiin kuntatoimijoihin perustuvasta yhteiskuntamallista.  

Hyvät kuulijat!

Eduskuntavaalit ovat ovella, nyt puhutaan kuntapalveluista ja kunnista. Viime viikkojen keskustelut vanhuspalveluista ovat kiteyttäneet paljon nykyistä poliittista ilmapiiriä.  Epäonnistumisen syyt on ulkoistettu ja syyllisiksi kehnoon palveluun esitetään kunnat ja kuntayhtymät. 

Kun pahalle antaa pikkusormen, se vie koko käden. Näin on käynyt myös vanhuspalvelujen ja jopa sote toimintojen kokonaisulkoistamisissa. Tilanne on monessa kunnassa jo pitkään ollut todella haastava. Uudistuksista puhutaan, mutta varmuutta ei ole. Mitä tapahtuu kuntien sote- kiinteistöille, jos uudistuksissa mennään, kuten on kaavailtu? Jäävätkö ne kuntien käsiin kolmen vuokravuoden jälkeen? 

Tänä epävarmuuden aikana kunnat ovat joutuneet ja joutuvat kantamaan myös kiinteistöriskiä soteen liittyen. Epävarmuus on johtanut myös epäterveisiin ratkaisuihin. 

Auttaako sitten kaavaillut uudistukset? Kun edellisen hallituksen loppumetreillä kaatunut esitys oli pituudeltaan 183 sivua, nyt on pöydällä lähes 4 000 sivua lakiesityksiä perusteluineen. Ja koko ajan kello käy vaalikauden päättymiseen. On selvää, että omaisuus-, kiinteistö- ja henkilöstöjärjestelyjen toimeenpano vievät vuosikausia. Uuden hallinnon rakentaminen entisten tilalle kestää myös kauan. 

Ja jos sittenkin tulee, niin uudessa vallinnanvapaudessa ei kuitenkaan voi valita sitä palveluntuottajaa, johon kansalaiset tänä päivänä eniten luottavat, eli kuntaa. Kunta kun on lainsäädännöllä suljettu toiminnan ulkopuolelle – siis lakisääteisesti. Samalla yksityisille toimijoille siirrettäisiin yhteisiä varoja runsaat 5 miljardia euroa ja sosiaalipalveluihin palveluseteleitä vähintään miljardilla. 

Epävarmuus tulevasta on ajanut osan kunnista tarpeettomiin ulkoistuksiin. Kunnissa on tehty virheitä, hankinta ja osto-osaamista on kehitettävä ja parannettava. Järjestelmän täydelliseen romuttamiseen ei kuitenkaan ole aihetta. 

Arvoisat kuulijat!

THL julkisti 19.1. sote- barometrin, jossa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä nykyisistä sote palveluista. Niiden perusteella kansalaisten luottamus on edelleen hyvin korkealla, terveyspalveluihin jopa 80 %:n luokkaa, mikä lienee maailmanennätys! 

Julkaisua kommentoinut THL: n johtava asiantuntija Anu Muuri totesi julkistamistilaisuudessa, että

”On jopa erikoista, että järjestelmään luotetaan etenkin kaiken sote-uudistukseen liittyvän keskustelun jälkeen. Suomalaisen hyvinvointivaltion hyväksyttävyys pohjaa tähän luottamukseen, joten siitä on pidettävä kiinni, kun sote-järjestelmää uudistetaan”. 

Samanlaisia tuloksia on saatu myös kuntaliiton kansalaiskyselyissä – luottamus kuntiin on kansalaisten keskuudessa korkea ja jopa kasvamaan päin. Valtakunnan päättäjien näkemys puolestaan on jotain aivan muuta. Kuntatoimijoista, kunnista ja niiden päättäjistä luodaankin mielikuvaa, joka ei vastaa todellisuutta. Kun kuntapalveluiden kannatus on kasvussa, maan hallituksen sote – ja maakuntauudistuksesta ei voida sanoa samaa.  

Hyvät osallistujat!

Kuntia on moneen lähtöön, pieniä ja suuria. Kaikilla yhteinen tavoite: alueensa ja oman kuntansa elinvoiman ja menestyksen edistäminen. 

Miten elinvoima sitten näyttäytyy kuntatalouden näkökulmasta? Siinä on monta tekijää, osa sellaisia joihin kunnan vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset, mutta isolta osin sellaisia, joissa kunnan toiminta yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa on keskeistä. Tällaisia ovat esimerkiksi toimivat konsernit, omistajaohjaus ja viime aikoina paljon puhututtanut hankintaosaaminen sekä kasvun ja työllisyyden edistäminen.

Näihin menestyksemme kannalta keskeisiin kokonaisuuksiin Kuntaliitossa nyt valmisteltu julkaisu ”Elinvoima, kasvu ja työllisyys kuntatalouden haasteina”, antaa erinomaisen pohjan. 

Suosittelen siihen tutustumista niin kuntien talousvastaaville kuin erityisesti luottamushenkilöille.

Kuntaliitto lanseeraa tässä foorumissa uuden tuotteen, ”Kuntatalouden terveystarkastus”. Viime vuoden pilottivaiheen jälkeen se on nyt kaikkien käytettävissä. Siinä Kuntaliiton asiantuntijat arvioivat hyvin monipuolisesti kunnan talouden tilaa nyt ja jatkossa. 

Ajankohtaisessa vanhuspalvelukeskustelussa kunnat ovat myös joutuneet syytettyjen penkkiin. On tehty huonoja sopimuksia, rahapulassa laatu on unohtunut ja valvontakin laiminlyöty. Mitä mieltä kunnat itse ovat asiasta? Löytyykö ongelmiin muitakin syitä? Tätä kysytään Kuntaliiton Kuntapulssi-kyselyllä, jonka olette saaneet sähköpostiinne tällä viikolla. Muistattehan vastata, jotta saamme myös kuntien näkemykset mukaan keskusteluun!

Kunnat eivät siis enää ole pelkästään ulkopuolisten konsulttien armoilla, vaan myös oma liittomme on mukana tarjoamassa laaja-alaisesti selviytymisen eväitä monimutkaistuvassa kuntatalouden kokonaisuudessa.

Arvoisat kuulijat!

Kuntia on syyllistetty, mutta me emme lannistu, on kuntien  kunnianpalautuksen aika. Kiitokset kaikille toimijoille, jotka tekevät työtä tässä haastavassa ajassa ja ympäristössä kuntalaisten hyvinvoinnin puolesta

Siinä Kuntaliitto haluaa olla edelläkävijän roolissa.

Toivotan kaikille oikein hyvää ja antoisaa rahoitusfoorumia!