Loma eli aurinkoa, vapaata oleskelua, lueskelua, perheen ja suvun yhteistä aikaa, kavereiden tapaamisia, rippijuhlat, kesäteatteria, lavatansseja ym ym. Kesä meni oikein mukavasti ja irtautuminen töistä toteutui erityisesti leiriviikolla, mutta aika hyvin muutoinkin. Tänä kesänä ei ollut hätäkokousta edes Euroopan talouden osalta, joten ei tarvinnut jatkuvaa päivystää puhelimen ja sähköpostin kanssa. Uutiset on tietenkin eri asia ja valmistelut syksyä varten etenivät pienesti.
Virallisempia tilaisuuksia kesän ajalle oli muutamia. Seinäjoella käytiin tapaamassa kaupungin johtoa liittyen ensi kesän TUL:n liittojuhlaan ja samaisessa palaverissa oli myös asiaa puoluekokouksesta. Suhtautuminen kaupungin puolelta on positiivista ja tavoite tapahtumakaupungista on hyvä paikka myös TUL:lle. Samalla sain ensimmäisen kerran elämässäni piipahtaa tangokilpailujen katsomossa. Toisena reissuna kävin Porissa, jossa energiateollisuus oli järjestänyt paneelikeskustelun ajankohtaisista energiapoliittisista asioista. Samalla tuli juostua PAMin tarjoilijajuoksun viesti, eli tarjotin kädessä ja ”pöytiä ja asiakkaita väistellen”.
Mökillä oleminen toteutui mukavasti useammassa muutamien päivien jaksoissa, mutta kesän pisin rupeama oli Nuorten Kotkien 70-vuotisjuhlaleiri Sauvossa. Leirin kesto oli 10 päivää ja siihen tarvittiin muutama päivä etukäteen rakentamiseen ja sitten purkamiseen, eli lähes kaksi viikkoa telttailua metsässä. Jos nyt muutenkin tuli lähes koko kuukausi elettyä pääosin ulkosalla. Oli upea kokemus yli 500 leiriläisen ja 50 talkoolaisen kanssa olla leiripäällikkönä pyörittämässä toimintoja, joissa suomalaisten lisäksi mukana oli 15:sta eri maasta tullutta lasta, nuorta ja aikuista. Upeat kelit ja paikka Ahtelan leirikeskuksessa antoivat hyvän pohjan leirin onnistumiselle. Palaute leiriläisiltä oli positiivista niin monipuolisesta ohjelmasta kuin ruoasta ja retkistäkin. Tunnelma oli aktiivinen mutta leppoisa ja tämä välittyi myös Helsingin Sanomien, Demokraatin sekä Salon Seudun Sanomien uutisoinnista. Leiripäällikön tehtävänä on pitää yllä jaksamista ja selvittää ongelmakohtia. Kiitokset kaikille, sillä näitä oli varsin kohtuullisesti. Tyytyväinen voi olla leirin teemaankin ”kaikki mukaan”, eli kaveruuden ja osallisuuden toteutumisesta. Monia uusia ystävyyssuhteita luotiin ja voipa olla että pidempiäkin sellaisia kuten kävi 10 vuotta sitten pidetyllä leirillä. Nyt Ruotsalaissaksalainen pariskunta osallistui leirille omien pienten lastensa kanssa.

Leirin ohjelmaa tehtiin joustavasti yhdessä eli tarpeen mukaan lisättiin retkiä Turkuun, Sinisimpukkaan ja Teijoon, järjestettiin ex-tempore discoja, kylien omia illanviettoja, jalkapalloturnauksia, talent-kilpailuj,a osin eri maiden, ja toisaalta valitun leirineuvoston päätöksillä. Leirineuvosto edisti leirin toimivuutta ja viihtyvyyttä myös käytännön muutoksilla, eli leiriläisten omilla päätöksillä. Upea kokemus, vaikka intensiivisyydessään tietysti myös voimia kysyvä, kun on oltava valmiudessa ympäri vuorokauden. Tämäntapaisesta toiminnasta itse lapsena nauttien on ilo voida olla mahdollistamassa sitä seuraaville, joissa näkee konkreettisesti tulevaisuuden. Yhteistyöhön voi oppia harjoittelulla, ei puhumalla ja uskon että nämä nuoret ovat saaneet ainakin yhden kokemuksen erilaisista ihmisistä, tavoista ja kielistä, sekä yhdessä tekemisen nautinnosta. Tällä kokemuksella ja kesän lämmöllä jaksaa taas itsekin.