Rauhallinen ja mukava vuoden aloitus vietettiin yhdessä koko perheen kanssa, jonka jälkeen lapset suuntasivat työ- ja opiskelupaikkakunnalle talon hiljentyessä. Arki alkoi myös niin että Antti palasi pääosin takaisin normaaliin päivätyöhön. Poliittiset teemat eivät olleet ”lomalla” vaan keskustelu aktiivimallista jatkui niin ihmisten tapaamisissa, sähköpostissa kuin sosiaalisen median keskusteluissa. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus tuntuu vahvalta ja perusteet mallin puolesta työllisyyttä lisäävänä yhä hatarammalta, mitä useampi hallituspuolueista sitä kommentoi. Presidentinvaalien kampanjointi pääsi käyntiin ja yhteisten paneelikeskustelujen lisäksi – jotka jääneet hieman pliisuiksi – on Ylen tunnin ja Maikkarin puolen tunnin haastattelut antaneet varmasti paremman kuvan ehdokkaista ja heidän osaamisesta. Toivottavaa on, että mahdollisimman moni on ehtinyt niihin perehtymään. Kampanjat kiertävät ja Tuulan kampanjoinnissa on tilaisuuksissa runsaasti väkeä, jopa niin että tilat loppuvat kesken. Hyvää palautetta tulee ja vasta nyt ennakkoäänestyksen alkaessa tuntuu, että ihmiset alkavat heräillä vaaleihin. Omaa kampanjaa tehdään, vaikka istuva presidentti olikin sitä mieltä että toista kierrosta ei tarvita. Onneksi meillä on kuitenkin vielä demokratia, jossa ehdokkaita saa olla ja äänestäjät päättävät. Asetelma on kyllä poikkeuksellinen ja vaikuttaa lähinnä Kekkosen ajan mallilta, joka ei välttämättä ole ollenkaan hyvä asia. Tuula kävi kierroksellaan myös Kotkassa ja Haminassa jossa runsaasti porukkaa liikkeellä ja miksi ei olisi ollut, kun paikalla on hyvä ehdokas ja mukavaa tekemistä. Olimme kampanjoimassa myös lauantaina ihan omin voimin ja ensi viikolla jatkuu.

Alkuvuosi on mahdollistanut lukemista sekä paikallisia tapaamisia, joka oikein tarpeellista. Kävin tapaamassa PAMin aluetoimiston työntekijöitä, joiden kanssa monia asioita mutta yksi erityinen huoli oli, että luvattu pätkätöiden väheneminen kauppojen aukioloaikojen lisääntyessä ei ole toteutunut, vaan pahentanut tilannetta ja tähän liittyen odotukset myös nollatuntisopimusten aisoihin saamiseen on tarpeen. Muina asioina huoli toisen asteen koulutuksen toteutuksesta ja mallista jossa yritykset haluavat vähemmän byrokratiaa mutta valtion ainakin osittaiseksi palkanmaksajaksi, maailma on todellakin muuttunut. Kävin myös Rakennusliiton toimistolla, jossa koko maan mittakaavassa tilanne paranee, mutta meidän alueella eivät investoinnit ole lisääntyneet yhtä paljon. Kouvolaan avattiin uusi SAK:n aluetoimisto, jonka avajaisissa pj Jarkko Eloranta kertoi liiton hallituksen miettivän mitä toimia työttömyysturvan leikkaaminen kiky-sopimuksen vastaisena tarkoittaa. Monet liitot ovat samalla neuvottelemassa normaalin sopimuskierroksen kysymyksistä, jossa JHL ja muu julkinen puoli haluaisivat saada myös kompensaation lomarahaleikkauksiin. Ei näytä helpolta työmarkkinatilanne tällä hetkellä. Huvittava piirre on, että kun yrittäjät ja EK ovat vaatineet paikallista sopimista, ovat ne nyt aivan hiljaa kun pankkitoimihenkilöt ovat paikallisesti sopineet viikonlopputöitä jo pitkään, mutta nyt työnantaja haluaa määrätä se direktio-oikeudella.

Akuuteista poliittisista kysymyksistä kävin puhumassa Kotkan työväenyhdistyksen ”huru-ukoille” kuten he itseään nimittävät, siellä paikallispolitiikka ja sote sen sisällä olivat vahvasti esillä.

Oman pään huoltoa on yritetty ulkoilulla, hieman huonoin tuloksin ja kulttuurilla niin elokuvassa kuin teatterissa. Ihana oli käydä myös erän tuttavan 70-vuotisjuhlissa, ja joka on aloittanut uuden harrastuksen laulujen sanoittajana ja aikoo tehdä ensimmäisen omakustannelevyn, otteessa ja elämänasenteessa jotakin sellaista jota toivoisi meille monelle, juhlatkin vietettiin matinean muodossa.  Lukeminen on ollut näiden kelien ehdoton suosikki ja kevyemmän sarjan lisäksi tuli perehdyttyä analyyseihin markkinatalouden prosesseista, työn murroksesta, luottamuksen lopusta kolmikannassa, 1918 tapahtumista, Suomen menestyksen 100 vuodesta ja Tannerin elämästä eli uutta ja vanhaa sopivassa suhteessa. Kun miettii tämän päivän poliittisia päätöksiä ja keskustelua tulee mielikuva, että ovat päätökset olleet aiemmin varsin isoista asioista ja kunnioitus aiempia päättäjiä kohtaan kasvaa, vaikka eipä siinä ole tainnut olla silloin vaihtoehtoja. Politiikkaa tehdään ajassa ja niillä tiedoilla jotka kulloinkin ovat käytössä ja vasta myöhemmin on analyysin paikka, kuinka paljon niistä on jäänyt historiaan ja vaikuttamaan muihin päätöksiin. Pohdin näitä, kun tulin takaisin puoluehallituksen kokouksesta, jonka päätökset linjaavat käytännön politiikkaa lähes päivittäin eteen tulevissa kysymyksissä. Toinen paikka jossa kävin puoluehallituksen kokouksen jälkeen oli Kuntien Takauskeskus, jossa asiana soteen liittyvät rahoitusjärjestelyt niin maakunnan, sen kiinteistöjen kuin kuntien investointien osalta. Tämä hallituksen sote-malli ei ole ihan loppuun asti mietitty ja siksi olen luvannut, lähinnä itselleni, että niin kauan kun meillä ei ole vielä yhtään lakia olemassa on välttämätöntä yrittää vaikuttaa asiaan. Nyt minimissään pitäisi saada muutettua valinnanvapauslakia ja peruutettua maakuntien yhteiset yhtiöt.