Sote- ja valinnanvapauslakien lausunnot olivat aiheina monessa kohdin viikon aikana. Kritiikki valinnanvapausmallia kohtaan kasvaa, lähes kaikki alan ammattilaiset ovat epäuskoisia tavoitteiden saavuttamisesta ja kuntaliiton kyselyn mukaan ainoastaan 1% uskoo tavoitteiden toteutumiseen. Silti kokoomus ja terveysyhtiöt ajavat mallia eteenpäin ja keskusta on sitä mieltä, että uudistus on pakko tehdä, jotta saadaan jotain tehdyksi ja korjataan sitten myöhemmin. Mitä pidemmälle asia menee, sitä pelottavammalta tuntuu. Samalla epävarmuus alueilla kasvaa ja tästä osoituksena Meri-Lapin sairaanhoitopiirin ja kuntien terveydenhuollon kokonaisulkoistus, etenkin kun viime syksynä budjettilakina runtattu päivystyksen keskittäminen sai muutamat alueet huolestumaan palveluista tulevaisuudessa. Aloitin viikon sote-annoksen maakunnan sote-ohjausryhmässä ja maakuntahallituksessa, onneksi oma kuntayhtymämalli etenee. Sain vahvistuksen ajatukselle, että kukaan ei ymmärrä miksi talous ja henkilöstöhallintoon on tehty valtionyhtiö joka myös tuottaa palveluja. Puoluehallituksessa annoimme valinnanvapauslakiin oman lausunnon, joka oli – jos mahdollista – vielä tiukempi kuin edellinen versio. Samoin kuntaliitto antoi oman lausunnon yksimielisesti, todeten että korjattavaa on, ennen kuin lakia voidaan tuoda eduskuntaan.

Kuntaliiton valtuusto oli koolla tämän kauden viimeisen kerran juhlaillallisella ja sitä ennen oli ansiomerkkien jako, jossa sain vastaanottaa myös omani, kiitos esityksestä talolle. Työvaliokunta jatkaa ja hallituksella on myös vielä yksi kokous ennen tämän kauden loppua, samalla saamme vähennettyä urbanismisäätiön liittämällä sen toiminnat Kuntasäätiön sisälle. Oman kunnan osalta oli vuorossa kaupunginjohtajan valinta, jossa äänestykset ensimmäisellä kierroksella Korhonen 21, Sirviö 21 ja Larsson 9 ja toisella kierroksella Sirviö 27 ja Korhonen 24. Molemmat olivat pärjänneet haastatteluissa, mutta aiempien tehtävien osalta oli eroa, jonka vuoksi olin pettynyt tuloksesta. Demokratia on kuitenkin se mitä kunnioitan ja siksi uuden kaupunginjohtajan tuleminen on toivottavasti yhdistävä tekijä, etenkin kun viime vuodet ovat olleet vaikeita eikä talous ole vielä lähelläkään hyvää.

Eduskuntasalin suurin keskustelu käytiin EU-politiikasta, jossa tuntuma on ollut, että hallitus vain reagoi muiden maiden esityksiin ja konkreettisena osoituksena oli, kun Ruotsin päämisterin kutsumaan kokoukseen ei meinattu ensin lähettää ketään ja pienellä kyseenalaistamiselle sinne johonkin osioon osallistui valtiosihteeri. Toisena näkökulmana on, että Euroopan puolustusyhteistyö on kannatettava, mutta onko se vain Sinisten eli ulko- ja puolustusministerin hoidossa tai että seuraavalle puheenjohtajuuskaudelle ei ole suunniteltu kokousta sosiaalisesta ulottuvuudesta, eli myös työelämäkysymykset sisältävää kokousta ollenkaan.

Valiokuntatyössä annoimme lausunnon alkoholilakiin, jossa eriävään mielipiteeseen kirjoitimme poliisien resurssit, tullin uudet tehtävät lasten sakotuksessa, harmaan talouden lisääntymisen riskit sekä tarpeen poistaa viittaukset maakuntalakiin. Puolustusvaliokunnassa ministeri kävi kertomassa ajankohtaisista kokouksista ja vastaamassa keskusteluun suursotaharjoituksista, joista jatkui myös julkinen keskustelu, kun näyttää siltä että ensin on kerrottu Pohjoismaiden ja USA puolustusministerille ja vasta myöhemmin presidentille, ei hyvältä kuulosta.

Muita viikkoon mahtuneita kokouksia ja tilaisuuksia olivat rantaratatoimikunnan seminaari Vellamossa, UKK-instituutin hallitus, vierailu Japanin lähetystössä ja kehityspoliittisen toimikunnan ja kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskokous 2030 tavoitteiden saavuttamisen politiikan johdonmukaisuudesta. Lauantaina matkasin Pohjanmaan piirikokouksen Alajärvelle pitämään poliittista tilannekatsausta. Hienoa työtä tehty, kun piiritasolla hyväksyttiin myös oma poliittinen ohjelma, en muista toisista piireistä vastaavaa. Viikko päättyi velipojan 50-vuotisjuhliin, joita juhlittiin reilusti mikä oli oikein mukavaa, kun sunnuntaina oli oikea vapaapäivä, ihan koko päivän.