Budjetin lähetekeskustelua käytiin kolmena päivänä ja yhtenä keskityttiin ns. pakkolaki-pakettiin eli hallituksen tiedonantoon kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Talouden isossa kuvassa on yhteinen huoli tulevasta, mutta keinot sen hoitamiseen erilaiset. Hallituspuolueiden edustajat perustelevat tiukkaa leikkauskuria sanomalla, että oppositio haluaa velkaantua lisää. Talousarviossa hallitus esittää kuitenkin otettavaksi enemmän velkaa kuin tänä vuonna, ja mihin se sijoitetaan onkin sitten toinen kysymys. Esimerkiksi autoverotuksen alentaminen tuntuu olevan tärkeämpää kuin palvelut.

Tulemme tekemään vaihtoehtoisen budjetin, jossa velkaantuisimme vähemmän. Vastaavan teimme tällekin vuodelle. Eri ministeriöiden budjettikeskusteluissa tulivat ”kipukohdat” hyvin selville. Yhtenä esimerkkinä ostoliikenteen lopettaminen useilla rataosuuksilla, josta saatujen 15 miljoonan säästön taustalta paljastuikin ajatus raideliikenteen avaamisesta kilpailulle. Harmaa talous on prioriteettina hallitusohjelmassa, mutta käytännössä viedään poliiseilta sen tutkimisesta pois 6,4 miljoonaa. Kehitysyhteistyö, rauhan turvaaminen ja sovittelu sekä ilmastorahoitus ovat kaikki vaakalaudalla, eikä kohtuutta tunnu löytyvän edes säästöjen jaksottamiselle tai sisäisiin siirtoihin. Humanitaarisen avun rahoitus on myös leikkauskohteena, vaikka kriisien määrä on kasvamassa ja aiempina vuosina rahoitus on loppunut pahasti kesken vuoden. Turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia nyt viranomaisille rajalla, poliisissa ja maahanmuuttovirastossa. Tämän jälkeen kustannukset siirtyvät kuntien vastuulle.

Hallituksen tiedonanto kustannuskilpailukyvystä ei vakuuttanut vieläkään. Ensin EK torppasi hallituksen puolesta SAK:n esitykset maltillisista palkankorotuksista ja nollakorotuksista. Nyt paljastui, että taustalaskelmat osaan paketista ovat suoraan EK:n papereista. Hämmennys on myös ollut melkoinen, kun 30 000 työntekijän ja kahden kätilön vakuuttamana hallitus perui lievien vähennykset ja vaihtoi sanojensa mukaan tasaisempaan lomarahojen 30% leikkaukseen. Kyllä hyötyjien ryhmä on näin laajempi mutta jos lailla säädetään lomarahoista, niin kysymys on, tulevatko lomarahat myös työpaikoille, joilla niitä ei tähän mennessä ole ollut. Kaikki tämä vain, jotta voidaan leikata. Isossa kuvassa työn tuottavuuden ei ole missään osoitettu nousseen palkkojen leikkauksilla tai työaikaa pidentämällä, vaan luottamusta ja yhteistyötä lisäämällä sekä osaamiseen ja koulutukseen panostamalla. Nyt siis on kyse jostakin muusta. Tähän lopputulokseen päätyy etenkin, kun katsoo viime vuosien työllisyys- ja kasvusopimuksien maltillisia korotuksia ja vertaa palkkoja esim. Ruotsiin tai Saksaan.

Kuntaosuudessa rahoitusta suurempi hämmennys on koko rakenteessa, jos tulevaisuuden ”monimuotoiset itsehallintoalueet” tulevat hoitamaan Soten, AVIn, ELYn ja maakuntaliittojen tehtävien ohella myös toisen asteen koulutusta, työllisyyttä ja pelastustoimen, kuten muutamat ovat antaneet ymmärtää. Näin kuntiin jää vain varhaiskasvatus ja perusopetus. Suurimpana huolena on kytköksen puuttuminen täysin kuntiin, jos alueella on omat päättäjät ja verotusoikeus.

Näiden samanaikaisesti liikkuvien megaluokan kysymysten ohella pyörivät tietysti kaikki muutkin kysymykset jokaisella hallinnonalalla. Käsittelimme puolustusvaliokunnan asioita sekä virallisesti että ministerin johdolla epävirallisesti. Ja molempien valiokuntien sektoriin kuuluvasta tiedustelu- eli ”urkintalain” valmistelusta käytiin alustavaa keskustelua.

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan ja holding-yhtiön kokoukset pidettiin uuden toimitusjohtajan ensimmäisenä työpäivänä. Aiheena myös kuntien miljardin euron säästöt kuntatehtävien ja velvollisuuksien karsinnasta, vuoden loppuun mennessä, ei ihan helppo harjoitus. Pidimme myös puolueen kuntaryhmän ensimmäisen kokouksen, jossa oli sote-ryhmän edustus paikalla. Toisena puolueen työryhmänä kokoonnuimme rahapeliporukalla käymään läpi suhtautumisemme kolmen yhtiön yhdistämiseen.

Kansallinen liikuntafoorumi kokoontui kolmatta kertaa ja nyt vuorostaan Tampereella, jossa oli mukava tavata tuttuja ja keskustella liikuntajohtamisen haasteista ja tulevaisuudesta. Toinen päivä harrastusten kustannuksista olisi ollut mielenkiintoinen, mutta työt tulevat edelle. TUL edustajat kuitenkin olivat paikalla. Liiton neuvottelut kiinteistöjen osalta ja toisaalta työterveyshuollon kanssa oli saatava mahdutettua myös kalenteriin. Työviikon lopuksi kävin onnittelemassa CSIT painon teknisen komission suomalaista puheenjohtajaa tämän 50-vuotissyntymäpäivillä. Viikonloppuna kokosimme meille parikymmentä sukulaista ja tuttava viettämään tupaantuliaisia, vaikka kämpän sisustus onkin vielä kesken. Mukavaa oli kuten myös vapaan vietto ja ulkoilu oman perheen kesken sunnuntaina.