Pääsiäisviikko oli lyhyt, mutta sitäkin tiiviimpi. Saimme päätökseen monta asiaa, joita oli valmisteltu ja joista oli neuvoteltu myös edellisinä viikkoina. Tärkeää oli koronaan liittyvien lakien saaminen käyttöön ja linjaukset pohjoisen maarajan sekä Ahvenanmaan tilanteeseen. Pidimme valtioneuvoston istuntoja ja neuvotteluja, tasavallan presidentin esittelyjä sekä talouspoliittisen ja raha-asioiden ministerivaliokuntien kokouksia tarpeellisen määrän. Tilanne näyttää tasaantuvan eli rajoitustoimilla on ollut tavoitteen mukainen vaikutus. Kunhan vain jaksamme edelleen huolehtia myös kaikista suosituksista, on tautihuippua mahdollista tasoittaa niin, että rajoituksia ei ole tarve jatkaa vaan niitä voidaan purkaa terveydenhuollon kapasiteetin riittävyys turvaten.

Julkinen keskustelu keskittyi viikon aikana testauksen lisäämiseen ja suojavarusteiden riittävyyteen. Testauskapasiteettia lisätään, mutta ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista testata kaikkia, vaan riskien ja oireiden perusteella. Suojavarusteiden riittävyys on puhuttanut, kun ohjeistus on, että kaikissa hoito- ja hoivapaikoissa, myös kotihoidossa, on syytä käyttää hengityssuojaimia. Mikään kunta, sairaanhoitopiiri eikä Huoltovarmuuskeskus ole voinut tietää tarpeen määrää ja siksi onkin kyse tilauksista ulkomailta sekä kotimaisesta tuotannosta. Tilanne Kiinasta tulleen satsin osalta oli epäselvä niin, että Huoltovarmuuskeskuksen johtaja pyysi eroa ja väliaikaisesti tehtävää tuli johtamaan TEM:n virkamies. Saamme tarkemman selvityksen kaupoista myöhemmin ja toivottavasti seuraavat kaupat ovat mitä pitää ja tuotanto kotimaassa saadaan pian käyntiin.

Normaalin aikataulun mukaan kävimme neuvottelut ja teimme linjaukset julkisen talouden suunnitelmaksi riihessä, jossa ei vielä ollut arvioitavissa kaikkia koronan aiheuttamia muutoksia maailmantalouteen ja kansantalouteen, mutta ennuste kuitenkin ja muutamia eri vaihtoehtoja Suomen Pankin valmistelemana. Palaamme asiaan elokuussa uudemman kerran, kun tiedämme enemmän rajoitusten kestosta ym. Lisätalousarvio, joka käsiteltiin julkisen talouden suunnitelman kanssa samanaikaisesti, oli varmasti euroajan suurin. Lisätalousarviossa esitetään tukea eri kokoisille yrityksille sekä ihmisille, jotka esimerkiksi ovat joutuneet jäämään kotiin hoitamaan lapsiaan, mutta etätöitä ei ole mahdollista tehdä. Samanaikaisesti teimme lisäpöytäkirjan, jossa suuri osuus koronakriisistä irrottautumisen valmisteluun, tulevien päätöksentekoaikataulujen linjaukset sekä suuri, yli miljardin euron kuntien tukipaketti, jonka menetelmät käydään läpi tulevina viikkoina. Tavoitteena on olla valmiina linjaukset valtionosuuksien lisäyksen, sairaanhoitopiirien suorien tukien, yhteisövero-osuuden muutoksen sekä harkinnanvaraisen tuen määrän osalta toukokuun lisätalousarviossa. Linjauksissa oli myös varautuminen lisätoimiin elokuun budjettiriihen yhteydessä sekä kriisikunta- ja alijäämän kattamisvelvoitteiden tarkastelu.

Edellä mainituista asioista pidimme myös oman ministeriryhmän, eduskuntaryhmän ja kabinetin kanssa palaverit seuraavista askelmerkeistä – miten työskentelyä jatketaan ja miten organisoidaan yhteistyötä kuntien ja eri ministeriöiden kanssa. Näistä kaikista kävimme myös lyhyen keskustelun Kuntaliiton toimitusjohtajan kanssa A-studiossa. Kevennyksenä totesimme, että taidamme olla kuntien ”tiikeri/leijonaemot” puolustamassa kuntien itsehallintoa. Samalla on muistettava, että kunnat ovat ne, jotka pitävät peruspalveluja yllä. Kuntia on tässä tehtävässään tuettava nyt kun verotulot tippuvat, mutta menot kasvavat palvelutarpeen lisääntyessä. Monet ovat viitanneet 90-luvun lamaan ja kuntien talousahdingossa silloin leikkaamat nuorisotyö, avustajat, leikkikenttätoiminnat, iltapäiväkerhot ym. ovat sitä tukea, josta nyt on pidettävä kiinni. Työttömyys ja mielenterveys- ja päihdeongelmien kasvu ja siitä johtuvat ongelmat perheille ja lähiyhteisöille ovat jo nähtävissä, joten nämä edellä mainitut palvelut ovat entistä tärkeämmässä roolissa.

Pääsiäinen meni rauhallisesti kotosalla ulkoillen, nauttien pääsiäisen herkuista, tuijottaen televisiosta sarjoja ja elokuvia sekä lukien kirjoja, joista sopivin tähän aikaan oli Maaret Kallion kirja ’’Voimana toivo’’.