Hyvät toverit, hyvä vappujuhlaväki

Tänään vietetään työn ja työväen suurta juhlaa. Niin meillä Suomessa, kuin monissa muissakin Euroopan maissa. Syytä juhlaan on, sillä työväenliike on taas noussut Euroopassa arvoonsa, ja se tullaan toivottavasti todistamaan vajaan kuukauden kuluttua käytävissä Euroopan parlamentin vaaleissa.

Työväen juhlan merkitys korostuu varmasti tämän päivän Suomessa enemmän kuin pitkiin aikoihin. Työmarkkinamme ovat murroksessa, ja epävarmuus on suurta. Työttömyys kasvaa ja orastava kasvu on melko kituliasta. Työttömyys koskettaa meistä ja meitä lähellä olevista liian monia. Vaikeina aikoina on hyvä, että meillä on yhteinen työväenliike tukenamme.

Myös työväenliike hakee nyt uutta suuntaa, ja on etsimässä sitä samalla hyvinvointivaltiolle. Suomea pitää tulevaisuudessa uudistaa, jotta haasteisiin voidaan vastata. Oikeistovoimille on oltava vastavoimana, sillä heidän tapansa uudistaa olisi hyvin erilainen kuin vasemmiston, eikä hyvinvointivaltion uudistamista saa antaa heidän käsiinsä. Toverit, meidän on oltava vahvoja yhdessä ja vastattava tähän haasteeseen.

Hyvät kuulijat,

vajaan kuukauden päästä on edessä tärkeät vaalit, Euroopan parlamentin vaalit. Ei ole ehkä liioiteltua sanoa, että nämä ovat EU-parlamenttivaalien historiassa ne kaikkein tärkeimmät vaalit. Sunnuntaina 25.5. luodaan Euroopalle suunta seuraavalle viidelle vuodelle ja pidemmällekin tulevaisuuteen.

EU-vaalit ovat merkittävämmät kuin aiemmin, kun monia akuutteja asioita on meneillään.
Euroopan Unioni maailman kenties suurimpana ja menestyksekkäimpänä rauhanliikkeenä oli jo lähes painunut unohduksiin, kunnes tänä keväänä siitä on meille karulla tavalla muistutettu. Ukrainan, Krimin ja Venäjän tilanne on yhä haastava, eikä huomisesta voi olla varma. EU tekee jatkuvasti työtä tilanteen vakauttamiseksi. Euroopan Unioniin jäseniksi haluavilta mailta vaaditaan yhteiskunnallista vakautta ja toimivaa demokratiaa. Nämä kriteerit ovat omiaan auttamaan EU:ta rauhanliikkeenä eteenpäin, kun näissä EU-maat myös tukevat toisiaan.

Talousriippuvuus Euroopassa kasvaa koko ajan. Suomi on vientivetoisena maana hyvin riippuvainen muun Euroopan taloustilanteesta. Juuri nyt alkaa hieman näkyä valoa tunnelin päässä EU:n talouskriisissä. Toivokaamme, että jo pian talousmittarit alkavat Suomessakin näyttää ylöspäin muun Euroopan imussa, kun ollaan Euroopan taloudellisessa keskinäisriippuvuudessa. Yhtenä käytännön esimerkkinä yhteistyöstä on kuitenkin viime aikoinakin ollut hyötyä, kun Unioni on toiminut yhteisenä neuvottelijana mm. Yhdysvaltojen vapaakauppaneuvotteluissa, eikä Suomi yksin. Pankkien ja rahoituslaitosten osalta yhteinen valvonta parantaa mahdollisuuksia varautua tulevaisuudessa mahdollisiin uusiin kriiseihin ja siihen, että pankitkin kantavat niistä rahoitusvastuun.

Euroopan suunta luodaan vaaleissa sikäli, että sosialidemokraateilla on mahdollisuus ottaa valta pois oikeistovoimilta. Viime vuosina olemme saaneet karulla tavalla havaita mihin porvarivalta johtaa. Markkinatalouden palvominen ja pelkästään sen voimaan luottaminen, on nyt nähty ja koettu. Tällä hetkellä kuulutetaan yhteiskunnan vahvempaa roolia ja puuttumista erityisesti pankkien ja rahoitusmarkkinoiden kuin tietysti myös valtioidenkin holtittomaan varojen hoitoon. Tästä esimerkkinä on pankkimaailman uudistukset ja Euroopan tasolla etenevä rahoitusmarkkinavero, vaikka suomalainen oikeisto sitä vastustaakin.

Hyvät kuulijat,

Työllisyyden vahvistaminen on haaste koko Euroopassa. Erityisesti nuorisotyöttömyys on hälyttävällä tasolla monissa maissa. Eurooppa on vaarassa menettää kokonaisen sukupolven työmarkkinoiden ulkopuolelle, ja tähän meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa. Ei Euroopassa, eikä Suomessa. Suomalainen malli nuorten yhteiskuntatakuusta on noussut Euroopan sosialidemokraattien yhteiseksi tavoitteeksi, ja monia toimia sen laajentamiseksi koskemaan koko EU:ta on jo tehty. Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen on suuri ongelma meillä täällä, mutta noin 5 miljoonan työttömän nuoren määrä Euroopassa ei ole pelkästään toimeentulo-ongelma, vaan voi muuttua paljon vakavammaksi yhteiskuntaan vaikuttavaksi, rakenteelliseksi ongelmaksi. Muutto pois Euroopasta houkuttaa monia, osaamista menetetään massoittain, nuorten turhautuminen on kärjistynyt joissain tapauksissa mellakoiksi, rasismi ja äärioikeistolaisuus nostavat päätään. Tällaista kehitystä ei voida sallia, ja inhimillinen menetys jokaisen syrjäytyvän nuoren kohdalla on mittaamaton.

Euroopan Unionissa työntekijöillä on oikeus liikkua vapaasti maasta toiseen, mutta tähän mahdollisuuteen on sisällytettävä yhtäläiset vähimmäisoikeudet ja velvollisuudet kussakin maassa. Malleja on monia niin minimipalkasta, irtisanomissuojasta ja työttömyyden hoidosta. Myös Suomella on tässä vielä paljon opittavaa.

Me sosialidemokraatit olemme ylpeitä yhteisestä Euroopastamme, ja Euroopan Unioni on puolustamisen arvoinen. Muutosta nykymenoon tulee kuitenkin saada. Euroopan pitää olla jatkossa ihmisten Eurooppa – ei markkinavoimien. Unionin päätökset eivät voi sotia ihmisten oikeudenmukaisuudentajua vastaan. Veronkiertoon, harmaaseen talouteen ja veroparatiisien kitkemiseen tulee puuttua yhdessä Eurooppa-tasolla. Siihen eivät pelkästään meidän suomalaisten rahkeet riitä.

Kannustan kaikkia äänestämään tulevissa eurovaaleissa. Myös EU-tasolla on huomattu, että todella sillä on väliä, mitkä voimat ovat vallassa ja johtamassa päätöksentekoa. Eurooppa tarvitsee nyt suunnanmuutosta ja kurssin kääntämistä oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Hyvät toverit,

Nykyinen hallitus on ottanut keskeiseksi tehtäväkseen uusien työpaikkojen ja talouskasvun luomisen. Talouden tilanne ei ole ollut lainkaan sellainen, kuin hallituskauden alussa oletimme, ja töitä on pitänyt tehdä hartiavoimin, jotta työttömyysaste ei ole lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun, ja että talouden pyörät on saatu pidettyä pyörimässä, vaikkakin välillä verkkaisesti. On haastavaa tasapainotella kasvun ja tasapainotustoimien välissä. Hallitus on pyrkinyt sopeuttamaan, yhteensä yli viisi miljardia euroa, mutta myös luomaan kasvun siemeniä ja tukemaan orastavaa nousua. Loputtomiin emme voi velkaantua, mutta toisaalta kasvun eväitä ei pidä lähteä syömään yltiöpäisillä leikkauksilla.

Viime viikolla saimme iloisia ja rohkaisevia uutisia, kun Metsä Group ilmoitti investoivansa Äänekoskelle yli miljardin voimalan ja isoista investoinneista kertoivat myös mm. UPM ja Stora Enso. Jokin aika sitten Google kertoi laajentavansa Haminan datakeskusta jätti-investoinnilla. Uutiset ovat hyviä, mutta lisää tarvitaan. Kolikon toinen puoli on jatkuvasti esiintyvät suuret YT-neuvottelut voittoakin tuottavissa yrityksissä. Yritysten on aika kantaa vastuunsa ja alkaa toimia odotusten mukaisesti, kun valtiovalta on jo tehnyt toivottuja muutoksia niin verotuksellisesti kuin erilaisten tukijärjestelmienkin muodossa. Valtion tai koko yhteiskunnan rooli onkin järjestää edellytyksiä toiminnalle niin koulutetun työvoiman kuin rakennetun infran: väylien, energian ja tietoliikenteen muodossa.

Olemme teollisten työpaikkojen rakenteellisessa muutoksessa vaiheessa, jossa tulee aivan uusia toimialoja, vaikkapa terveysteknologiaan tai pelimaailman keinojen yhdistämisessä opetukseen. Suuremmassa arvoketjussa kyse on ICT-toiminnan tai digitalisoinnin yhdistäminen jo vahvaan perusteollisuuteen metsä- ja metallisektoreilla, uusien tuotteiden ja palveluiden muodossa tai vaikka resurssitehokkuudessa. Nyt muutoksia on näkyvissä myös palveluiden ja kaupan alalla, jossa ICT ja digitalisointi ovat muuttamassa maailmaa esimerkiksi nettikaupalla. Rakennemuutos ei tapahdu hetkessä, mutta nyt tarvitaan näkemystä ja luottamusta että uudistuksia tehdään ja ollaan valmiita kokeilemaan eikä anneta vanhojen mallien tai maan rajojen rajoittaa luovaa ideointia.

Työllistäminen on nostettava yhä vahvempaan asemaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Tarvitsemme kipeästi lisää verotuloja, ei niinkään enää veroja korottamalla, vaan verotettavia tuloja eli työpaikkoja lisäämällä. Leikkausten tie on käyty nopeasti loppuun, ja talouden tasapainottamistoimissa menoleikkausten puolella alamme lähestyä kipurajaa. Jo nyt tällä kierroksella jouduttiin puuttumaan myös sosiaaliturvan puolelle, kun kaikki muut mm. koulutus oli jo käyty aiemmilla kierroksilla tiukasti läpi. Onneksi vaatimuksestamme hallitusohjelmassa on kirjaus sopeutustoimien tarkoittavan saman verran verotuloja kuin leikkauksia, sillä oikeisto kokoomuksen johdolla olisi halunnut heikentää valtion toimintaa, tekemällä huomattavasti suuremmat leikkaukset.

Myös rakenteellisia toimia tarvitaan talouden tasapainottamiseksi, ja yksi merkittävimmistä on sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus, joka sovittiin kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa yhteisesti ennen kehysriihtä.

Hyvät toverit,

Uudistajan rooli on ollut sosialidemokraateilla reilut 100 vuotta ja sen tulee olla sitä myös jatkossa. Kautta historian on yleensä oikeisto vastustanut kaikkia suuria uudistuksia peruskoulusta tai vaikkapa lapsilisistä lähtien. Kuten viime aikoinakin on huomattu, ei tullut porvarihallituksen aikana lakia vanhuspalveluista, varhaiskasvatuksesta tai uudesta peruskoulumallista saatikka yhteiskuntatakuusta. On tärkeää miettiä myös sitä, miltä Suomi näyttäisi tänään, jos porvarihallitus olisi saanut jatkaa viime eduskuntavaalien jälkeen? Millaista politiikkaa olisi heikossa taloustilanteessa tehty? On tunnustettava, että sosialidemokraatit ovat olleet nykyisessä hallituksessa paljon vartioina.

Nyt meidän on katsottava eteenpäin ja luotava yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvinvointiyhteiskunta jota tavoitellaan ja jota lähdetään rakentamaan pala palalta. Maailma muuttuu ja sen mukana myös palvelutarpeet. Kaikessa uudistamisessa on muistettava jokaisen ihmisen oma osallistuminen voimavarojensa mukaan, turvaverkkojen pitävyys äkillisissä kriisitilanteissa, laadun säilyttäminen jotta epätasa-arvo ei lisäänny vaan enemminkin vähenee, ja ennen kaikkea työn pitäminen ihmiselle merkityksellisenä osana elämää. Sosialidemokraattien on myös päivitettävä uudelleen miten määritellään työ ollessamme työväenpuolue, ja haaste on myös määritellä työ omassa käsitteistössämme ja toiminnassamme. Toisin sanoen päivittää työn käsite uudelleen nykyaikaan laajasti ajateltuna. Siihen tulee sopia erilaisia pätkiä ja tuntimääriä tekevät, itsensä työllistäjät ja mikroyrittäjät, osatyökykyiset ja monet muut ryhmät joiden puolesta on tehtävä tarvittavia muutoksia, niin että oikeutukset lomiin, työterveydenhuoltoon ym. työhön liittyviin etuisuuksiin tulevat huomioiduksi.

Unohtamatta ei tietenkään voi jättää sosialidemokraattien kansainvälistä vahvaa otetta ja merkitystä rauhan, ihmisoikeuksien, ilmaston ja ympäristön sekä sivistyksen kysymyksissä. Näistä teemoista on juuri nyt keskustelun paikka, kun ensi viikon puoluekokous linjaa sosialidemokratian linjaa tuleville vuosille, eurovaalit ovat kuun lopulla ja valmistautuminen eduskuntavaaleihin on jo käynnistetty.