julkaistu englanninkielisenä Baltic Rim Economies-lehdessä (http://www.utu.fi/en/units/tse/units/PEI/BRE/Documents/BRE_1_2015.pdf).

Suomi on johtava jäänmurtajien valmistaja maailmassa. Maailman kaikista tällä hetkellä toimivista jäänmurtajista noin 60 % on sunniteltu ja rakennettu Suomessa. Pitkä rantaviiva, lukuisat toimivat satamat ja jääolosuhteiltaan haastava Itämeri ovat pakottaneet maamme panostamaan alan teknologiaan. Noin 90 % Suomen viennistä ja 80 % tuonnista kulkee meritse, joten tehokas jäänmurto on suomalaiselle teollisuudelle elinehto.

Suomen talvista väyläjäänmurtoa hoitava kalusto on yhtiöitetty valtion omistamaan osakeyhtiöön, Arctia Shipping Oy:hyn. Arctia Shippingin laivasto muodostuu viidestä tavallisesta Itämeren olosuhteisiin optimoidusta jäänmurtajasta ja kahdesta monitoimimurtajasta. Monia uraauurtavia teknologisia ratkaisuja hyödyntävät monitoimimurtajat edustavat alan kehityksen huippua maailmassa. Ne kykenevät monenlaisiin tehtäviin aina perinteisestä jäänmurrosta kaapelien ja putkien laskuun myös vaativissa arktisissa olosuhteissa.

Arctia Shippingin jäänmurtajalaivaston ehdoton prioriteetti on huolehtia Itämeren jäänmurrosta. Jäänmurron kustannusrakenteen kannalta merkittävä haaste on kuitenkin Itämeren jäänmurtajien matala käyttöaste. Itämerellä tarvitaan jäänmurtokalustoa 4-7 kuukautta vuodessa ja suurimman osan vuodesta pelkästään Itämeren jäänmurtoon suunnitellut laivat seisovat laiturissa, tosin öljyntorjuntavalmiudessa. Monitoimimurtajille sen sijaan on ollut kysyntää monenlaisissa tehtävissä ja Arctia Shipping on Suomen jäänmurtokauden ulkopuolella rahdannut niitä eri asiakkaiden käyttöön aina Meksikonlahdelle ja Afrikkaan asti, mutta erityisesti arktiselle alueelle öljyn ja kaasuntuotantoon liittyviin ice-management tehtäviin.

Arktisen alueen painoarvon kasvusta on puhuttu paljon. Uusien liikenneväylien avautuminen ja alueen luonnonvarojen lisääntyvä hyödyntäminen tulee lisämään taloudellista toimintaa alueella. Yhdysvaltojen geologisen tutkimuskeskuksen (U.S. Geological Survey) usein siteeratun analyysin mukaan arktisella alueella sijaitsee 13 prosenttia maailman löytämättömistä öljyvaroista ja 30 prosenttia maakaasusta. On siis kysyntää myös jäänmurtajateknologialle, joka kykenee parhaalla mahdolliselle tavalla turvaamaan arktisella alueella liikennöinnin ja operoinnin.

Arctia Shippingin monitoimimurtajat ovatkin olleet menestys. Siinä missä yhtiön tavallisen itämerellä toimivan jäänmurtajan vuotuinen käyttöaste jää noin 30 %:iin, on monitoimimurtajien käyttöaste lähes 80 %.

Monitoimimurtajat ja niiden käyttö arktisissa tehtävissä on tulossa entistä merkittävämmäksi kysymykseksi, kun Suomi joutuu tulevina vuosina vaiheittain uusimaan koko vähitellen vanhenevan murtajakalustonsa. Kyse on noin miljardin euron investoinnista. Mikäli tämä investointi jäisi kokonaan suomalaisen merenkulun kustannukseksi, se vaikuttaisi hyvin haitallisesti vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Kun valtio on hakenut keinoja tehostaa jäänmurtotoiminnan kustannuksia, on laivojen käyttöasteen nostaminen niitä ulkomaisten asiakkaitten käyttöön rahtaamalla osoittautunut analyyseissä kaikkein tehokkaimmaksi tavaksi. Siksi Arctia Shippingin valmistautuessa uusimaan kalustoaan, on valtio-omistaja linjannut, että tällä hetkellä hankittavaksi suunnitellusta seitsemästä uudesta murtajasta neljä olisi uuden sukupolven monitoimimurtajia, jotka kykenevät artkiseen offshore-toimintaan.

Moderni monitoimimurtaja tulee n. 15 % kalliimmaksi kuin tavallinen jäänmurtaja. Offshore-palveluiden kysynnän määrässä erityisesti arktisella alueella voidaan nähdä epävarmuutta mm. öljyn hintakehityksestä johtuen ja monitoimimurtajiin liittyy siis väistämättä investointiriski. Arktisen alueen lisääntyvät liikenne tarkoittaa kuitenkin joka tapauksessa kasvavaa kysyntää jäänmurrolle alueella ja eri skenaarioista tehdyt vertailut ovat osoittaneet, että todennäköisillä offshore-toimintaan liittyvän kysynnän tasoilla monitoimimurtajien hankkiminen on Arctia Shippingille ja tätä kautta Suomen valtiolle kannattavaa.

Monitoimimurtajien arktisen toiminnan voidaan nähdä hyödyttävän suomalaista meriteollisuutta myös laajemmin. Arktisen laivanrakennuksen ja meriteknologian sovellukset ovat maallemme tärkeitä vientituotteita. Uusien monitoimimurtajien rakentaminen ja operointi auttaa pitämään yllä ja kehittämään edelleen tämän alan huippuosaamista ja ne toimivat myös näyteikkunana suomalaiselle meriteknologialle.

Arktiseen toimintaan liittyen on tiedostettava myös ne aivan erityiset riskit, joita alueella on. Arktisen alueen luonto on poikkeuksellisen herkkää ja alueella operoidaan äärimmäisen tarkkojen turvamääräyksien alla. Erityisesti keskustelun kohteena on Suomessakin ollut arktinen öljynporaus ja siihen sisältyvä öljyonnettomuuden riski. Lisäksi porauksen ja uusien arktisella alueella sijaitsevien esiintymien etsimisen voidaan katsoa edistävänä uusiutumattomien ja saastuttavien energianlähteiden käyttöä.

Kysymys suomalaisen jäänmurtajakaluston osallistumisesta offshore-toimintaan arktisella alueella ei siis missään nimessä ole siis helppo tai yksiselitteinen. Toisaalta on realismia, että arktisen alueen luonnonvaroja tullaan joka tapauksessa hyödyntämään. Tällöin on hyvä, että se tehdään mahdollisimman turvallisesti ja vastuullisesti. Ice-management toiminta öljyn- ja kaasuporauksen yhteydessä on nimenomaan tuottannon turvallisuudesta huolehtimista ja onnettomuuksien torjumista ja tarkoituksenmukaista on näiden tehtävin hoitaminen parhaalla saatavilla olevalla kalustolla ja teknologialla. Sitä Suomella on arktiselle alueelle tarjota.