Muutokset puhuttaessa mahdollisia

 

Hyvät toverit

 

Onnittelut valinnastasi puoluevaltuustoon!

 

Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on samalla sosialidemokratian juhlavuosi. Olimme vahvasti vuonna 1917 ajamassa eduskuntaa korkeimmaksi vallankäyttäjäksi Suomessa, halusimme kunnallishallinnon paikallisine vaaleineen ja työntekijöille paremmat olot rajaamalla työpäivän 8 tunnin mittaiseksi. Näistä päätöksistä voi yhä hyvin olla ylpeä.

 

Haluamme, että Suomen seuraavatkin 100 vuotta ovat niin ikään sosialidemokratian vuosia. Sosialidemokratian johtoajatus siitä, että kaikki pidetään mukana, kantaa myös tulevaisuuden haasteissa. Vaikka maailma muuttuu ihmisten ympärillä, tarpeet eivät muutu. Nykyhallituksen politiikka hajottaa, mutta me sosialidemokraatit haluamme yhdistää.

 

Kuntavaaleissa ihmiset voivat päättää, mihin suuntaan 100-vuotiasta Suomea viedään. Me olemme tarjonneet vaihtoehdon ja ihmisillä on nyt mahdollisuus antaa luottamuksensa meidän oikeudenmukaiselle linjallemme. Kun reilun kahden viikon kuluttua suomalaiset valitsevat kotikuntiinsa päättäjät viemään eteenpäin heidän arkensa ydinasioita, voivat he samalla antaa luottamuksen tai epäluottamuksen nykyhallituksen politiikalle. Äänensä valeissa antanut tulee samalla antaneeksi kaksi ääntä.

 

Tärkein asia maailmassa on se, että ihmisiin ja yhteiskuntaan voi luottaa. Luotettavuus on ollut demareiden kantava voimavara vuosisadan ja me olemme määrätietoisesti toimineet sen puolesta, että kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen, sosiaaliturvaan, palveluihin, työhön ja yhteiskunnan oikeudenmukaiseen toimivuuteen. Kansainvälisten tutkimusten mukaan pohjoismaiden kansalaiset luottavat kaikkein eniten toisiinsa. Maamme ovat myös kärjessä, kun mitataan turvallisuutta ja hyvinvointia.

 

Luotettavuus ja Vastuullisuus, jopa tylsyyteen asti, on joidenkin mielestä leimallisia demareille, mutta epäilen, että tälle piirteille alkaa olla enenevässä määrin kysyntää, kun epävarmuutta tuntuu olevan lisääntyvässä määrin niin kotimaassa kuin kauempanakin.

 

Vaikka joidenkin mielestä nykyinen pohjoismainen yhteiskuntamalli on automaatio, ei se ole itsestäänselvyys. Ilman kamppailua oikeudenmukaisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan puolesta, se voidaan murentaa yhdessä hallituskaudessa. Siitä on jo merkkejä nykyhallituksen toimissa.

 

Olemme olleet mukana kaikissa yhteiskunnan suurissa muutoksissa, kuten esimerkiksi maksuttoman koulutuksen, peruskoulun, kansanterveystyön ja työntekijöiden olojen parantamisen tekemisessä ja ehkäpä siksi tuntuu erittäin pahalta olla syrjässä nyt, kun esimerkiksi tärkeää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta ollaan tekemässä. Olemme esittäneet hallitukselle vaihtoehtoja. Meillä on oma inhimillisempi sote-malli, jossa painotus on terveyserojen kaventamisessa ja palveluiden turvaamisessa kaikille. Nämä alun alkaen yhdessä sovitut lähtökohdat ja tavoitteet ovat hallituksen mallissa täysin unohtuneet.

 

Omassa mallissamme olisimme tehneet sote-uudistuksen ilman valtionhallinnon samanaikaista muutosta. Toteuttaisimme nykyisen kuntalain pohjalta suuremmat kokonaisuudet, nimeltään aluekunnat, joilla olisi vaalit, aito päätösvalta, verotusoikeus, omat kiinteistöt ja mahdollisuus kuntien kanssa tehtävään työnjakoon niin, että kunnilla olisi mahdollisuus toimia palvelujen tuottajana.

 

Yhteiskunnan palveluita ei ole pakko yhtiöittää. Palvelut ovat hyvin hoidettavissa julkisen puolen vastuulla, hyödyntäen yrityksiä ja järjestöjä palvelujen tuottamisessa. Nyt verorahoilla kustannetut palvelut ollaan antamassa yrityksille ja sysäämässä markkinoiden pelikentälle. Suomi on liian arvokas koelaboratorioksi, kun loppupeleissä julkinen puoli on kuitenkin aina vastuussa ihmisten hyvinvoinnista. Ja tähän ihmisten on voitava luottaa. Me demarit kannatamme Suomea, johon voi luottaa.

 

Hyvät toverit

 

Puoluekokouksen päätöksissä on puoluevaltuustolle useita tehtäviä: periaateohjelma, poliittinen ohjelma, sekä talous- ja veropoliittinen ohjelma joiden valmistelussa ja linjauksissa teillä tulee olemaan tärkeä rooli. Tehtävä on olla kentän ääni ja saada puoluepiirien, kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen näkemykset käyttöön. Tähän tarvitsemme uudenlaisen työskentelytavan, joka tarkoittaa myös jokaisen valtuutetun osallistumista. Valtuutettu on linkki kahteen suuntaan: kertomassa miten asioista ajatellaan kentällä ja toisaalta viemässä viestiä niistä linjauksista kentälle, joista on yhdessä päätetty.

 

Presidentinvaalit lähestyvät ja valmistaudumme niihin, mutta tarvitsemme asian käsittelyyn oman erillisen kokouksen, sillä nyt lähellä olevat kuntavaalit on ensin hoidettava menestyksekkäästi. Tulemme asettamaan oman sosialidemokraattisen ehdokkaan ja mielestäni muunlaista spekulointia ei kannata edes käydä. Sosialidemokraatit ovat gallupien mukaan Suomen suurin puolue ja vahva ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimija, ja jonka näkemykset ovat olleet osaltaan viemässä Suomea osaksi pohjoismaista hyvinvointivaltiota, EU:ta ja monia kansainvälisiä järjestöjä esimerkiksi rauhansovittelussa. Olemme vahvoja juuri niillä sektoreilla jotka ovat presidentin toimivallassa.

 

Hyvät toverit

 

Kuten aiemmin sanoin, kuntavaaleissa ihmiset saavat antaa äänen sille, mihin suuntaan Suomea viedään. Meidän sosialidemokraattien tavoitteena on kaikille kuuluva varhaiskasvatus, laadukas perusopetus, kaikille nuorille toisen asteen opiskelupaikka, ikäihmisille riittävästi hoivaa ja kuntien mahdollisuus toimia elinvoimaisuuden – eli yhteistyössä yritysten kanssa työpaikkojen ja niiden syntymisen edellytysten – luomisessa.

 

Kuntavaaleissa, joissa pidetään kaikki mukana, on siis kyse sivistyksestä, hyvinvoinnista ja elinvoimasta.

 

Muutamia pohdintoja elinvoimaisuuteen liittyen, sillä elinvoimaisuus on avain siihen, että kunta kykenee huolehtimaan myös laadukkaasta koulutuksesta ja hyvinvointipalveluista.

 

Tällä hetkellä ongelmana ovat investointien vähäisyys joka tulevaisuudessa pahenee, sillä riski kuntien investointimahdollisuuksiin heikkenee, jos maakunta- ja sote-uudistus etenevät esitetyssä muodossa. Kuntien mahdollisuus saada lainaa on aivan toinen, jos verotuloista ja henkilöstöstä on jäljellä puolet nykyisestä sekä osa yhteisöverosta ja soteen liittyvät valtionosuudet siirretty maakunnille. Samaan aikaan kuntien velkaan lasketaan koko konsernin velka. On löydettävä uusia keinoja suurten infrainvestointien tekemiseen sekä kunnallisten kiinteistöjen rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Kun väylien kahden miljardin euron korjausvelka tuntuu olevan kaikkien tiedossa, on hyvä nostaa esille julkisten ja erityisesti kuntien kiinteistöjen korjausvelka, jolloin koko luku on 10 miljardia euroa.

 

Esimerkiksi jäämeren radasta Oulusta Murmanskiin on keskusteltu pitkään ilman tulosta. Nyt olisi ennakkoluulottomasti selvitettävä mahdollisuudet tätä tarkoitusta hoitavan yhtiön perustamiseen, jossa valtion lisäksi mukana olisi paikalliset toimijat; alueen kunnat ja maakunnat – ja rahoittajana pääosin kuntarahoitus. Tämä ei vaatisi minkäänlaisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön, mikäli paikallisilla toimijoilla olisi yhtiössä enemmistö, eli määräysvalta. Rahoituskustannukset olisivat edulliset eivätkä ne rasittaisi valtion budjettitaloutta. Juuri tämä on se toimintatapa, jolla naapurimaassamme alueellisia infrahankkeita toteutetaan, miksi ei meilläkin.

 

Samaa mallia olisi mahdollisuus käyttää myös kuntien homekiinteistöjen remonttien tai uudisrakentamisen rahoittamiseksi. Myös näissä on mahdollisuus valtion ja kuntien yhteisen tai useiden yhtiöiden perustamiseen, jolloin myös kuntarahoitus voi toimia rahoittajana kiinteistöjen osalta, kunhan päätösvalta pysyy kunnilla.

 

SDP on myös esittänyt, että SITRAn taseesta siirrettäisiin 100 miljoonaa siemenrahaa Remontti Oy:n pääomittamiseksi home- ja muista sisäilmaongelmista kärsivien päiväkotien ja perusopetuksen tilojen korjauksiin, tavoitteena uudenlaiset toimintakonseptit mahdollistavien tilojen toteutus yhteistoiminnassa SITRAn kanssa. Tavoitteena olisi yhden miljardin korjausinvestointien saaminen liikkeelle.

 

Meillä on siis keinoja siihen, että lapsemme ja nuoremme saavat toimia terveellisissä ja turvallisissa päiväkodeissa ja kouluissa. Meillä on keinoja, jolla saamme Suomessa taas investointeja liikkeelle, investointeja, jotka ovat monin tavoin välttämättömiä elinvoimalle ja kasvulle sekä suomalaisten hyvinvoinnille.

 

Asuntojen puute erityisesti metropoli-alueella on työvoiman liikkuvuuden ja näin myös talouskasvun jarru. Metropolialueelle muuttaa paljon nuoria sekä maahanmuuttajia ja näissä ryhmissä pienituloisuus on yleistä. Tällöin erityisesti edullisten vuokra-asuntojen kysyntä on suurta. Suurten kaupunkiseutujen kohtuuhintaiset asunnot ovat välttämätön edellytys työpaikkojen synnylle ja siten koko maamme talouskasvulle.

 

Kuntaliitto on esittänyt usean vaalikauden mittaisen infraohjelman laatimista Suomelle muiden Pohjoismaiden tapaan. Se tukisi kuntien maankäytön pitkäjänteisempää suunnittelua. Kasvavien kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuutta on menestyksellisesti ohjattu valtion ja kaupunkiseutujen MAL-sopimuksilla. MAL-sopimusten toteutusta on kuitenkin haitannut sopimuskaudenrajoittuminen eduskuntavaalikauteen. Valtion tulee sitoutua omalta osaltaan näissä sopimuksissa liikenneverkoston ja kunnallistekniikan osalta yli hallituskausien ajanjaksoihin, ja samaa tulee edellyttää myös toisena osapuolena olevilta kunnilta. MAL-sopimusten tavoitteita ja toimenpiteitä voitaisiin jatkossa kytkeä pitkän aikavälin infraohjelmaan. Tämä edistäisi strategista maankäytön suunnittelua ja asuntotuotannon ohjelmointia ja siten myös talouskasvua. On aivan selvää, että kasvukeskusten maankäyttö ja asuntopolitiikka sekä niiden väliset yhteydet ovat avainasemassa talouskasvun ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta.

 

Vielä terveisenä EU-parlamentista, muutama sana siellä valmistelussa olevasta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Tavoite on tehdä eurooppalaisista rakennuksista energiatehokkaampia. Se on tärkeää sekä ilmaston että ihmisten asumisen ja elämisen kannalta. Remontit ja niiden rahoitus ovat tärkeä osa direktiiviä.

 

ESIR on Euroopan strategisten investointien rahasto, josta voi hakea hyvin halpaa lainaa. Esimerkiksi Ranskassa remontteja on maksettu ESIR-rahalla. Suur-Pariisin alue loi yhdessä pankin kanssa alustan, jolla voidaan rahoittaa yksittäisten talojen tai rakennusten remontteja. Miksei näin tehtäisi myös Suomessa?

 

Yksittäiselle kunnalle hakeminen voi olla liian työlästä ja myönnettävät summat ovat yleensä isompia kuin yhden koulun remonttilasku, mutta kuntien yhteisellä yhtiöllä tämä voisi olla toimiva ratkaisu.

 

Hyvät Toverit,

 

Suomella on takanaan 100 menestyksen vuotta. Jotta seuraavatkin sata vuotta olisivat maallemme menestys, tarvitsemme yhteystyötä, yhdessä tekemistä, emme ideologista sanelupolitiikkaa, jonka seurauksena eriarvoisuus kasvaa ja tulevaisuus huolettaa yhä useampaa.

 

Suomi tarvitsee luottamusta siihen, että tulevaisuudessakin yhteiskuntamme muuttuu koko ajan paremmaksi. Suomalainen hyvinvointivaltio ei ole koskaan valmis, vaan se tarvitsee kehittämistä, uudistamista ja myös puolustamista.

Me sosialidemokraatit haluamme, että kaikki pidetään mukana myös tulevaisuudessa eli 100-vuotisjuhlavuoden teemalla; yhdessä, aidosti.