Arvoisat kuulijat!

Tuoreena ministerinä minulle on erityisen suuri ilo ja kunnia saada tulla onnittelemaan 60-vuotiasta Suomen YK-liittoa. Kansalaisjärjestöjen työ on itselleni henkilökohtaisesti erityisen läheistä. Suomalainen kansalaisaktiivisuus ja järjestöjen yhteiskunnallinen työ ovat sekä Suomen että maailman hyvinvoinnille ja eriarvoisuuden kitkemiselle tärkeä tukijalka.

YK-liiton 60-vuotisen taipaleen aikana maailma on muuttunut paljon. Monessa asiassa on menty eteenpäin, mutta paljon tavoitteita on vielä saavuttamatta. Olemme tärkeässä taitekohdassa monessa mielessä. Maailma on nuorempi, kuin koskaan. Yli puolet maailman väestöstä on alle 30-vuotiaita. Maailman rauhattomuus ja epävarmuus koskettavat nuoria sukupolvia aivan erityisellä tavalla. Luonnonkatastrofit, sotilaalliset konfliktit sekä Ebolan kaltaiset, kokonaisia yhteiskuntia lamaannuttavat epidemiat tuovat maailmaan epävarmuutta, jonka keskellä nuorten sukupolvien on haastavaa rakentaa tulevaisuutta. Nuoret sukupolvet ja tulevat sukupolvet ansaitsevat kestävän tulevaisuuden. Maapallon tulevaisuutta täytyy rakentaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästi.

YK:n vuosituhattavoitteiden tavoiteaika on umpeutumassa ensi vuonna ja kansainvälinen yhteisö on jälleen haasteen, mutta samalla myös suuren mahdollisuuden edessä. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus muotoilla uusi kestävän kehityksen, ns. Post-2015-agenda. Tämä prosessi on tällä hetkellä kehityspolitiikan puolella tärkein ja merkittävin kysymys, ja tulee ohjaamaan maailmanlaajuista kehityspolitiikkaa ja sen suuntaa vuosina 2015–2030.

Tulevan agendan tulee tähdätä köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen yhdistelmään. Suomen näkökulmasta keskeisiä periaatteita ovat tavoitteiden universaalisuus, eriarvoisuuden vähentäminen, Ihmisoikeusperustaisuus ja kehityksen edistäminen luonnon kantokyvyn rajat huomioiden.

Moni vuosituhatjulistuksen kahdeksasta kehitystavoitteesta toteutuu: äärimmäinen köyhyys on puolittunut, yhdeksän kymmenestä lapsesta aloittaa peruskoulun, 2,1 miljardia ihmistä on päässyt vesihuollon piiriin. Osaan on vielä matkaa: vaikka äitiyskuolleisuus on lähes puolittunut, ollaan vielä kaukana tavoitteesta. Edelleen noin tuhat naista päivässä kuolee raskauden aikana tai synnytyksessä. On myös huomattava, että keskiarvot piilottavat allensa paljon eroja sekä maiden välillä että niiden sisällä.

Hyvät kuulijat!

Kehityksellä on monia ulottuvuuksia. Kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta: sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen. Jos yksikin tekijä laahaa muiden perässä, lopputulos on epätasapainoinen kehitys myös muilla kestävän kehityksen osa-alueilla. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa ei ole enää antajia ja saajia, vaan kaikki hyötyvät kehityksen saavuttamisesta. Mikään ilmiö ei kulje enää vain yhteen suuntaan, vaan kehityspolitiikka, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kansainvälisen talouden karikot ovat yhteisiä, valtioiden rajat ylittäviä haasteita, jotka on ratkaistava yhdessä.

Agendan muotoilussa ja sen toimeenpanossa tarvitaan kaikkia toimijoita kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla – hallituksia, kansalaisjärjestöjä, kansalaisia, yrityksiä, tiedeyhteisöä, kansainvälisiä järjestöjä – sekä niiden välistä yhteistyötä. Eri toimijat on huomioitu myös prosessin aiemmissa vaiheissa, ja niissä on pyritty varmistamaan myös nuorten osallisuus. Tätä varten perustettiin esim. YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOCin alle Global Youth Call, jossa nuoret antoivat oman panoksensa siihen, millaisen maailman he tulevaisuudessa haluaisivat nähdä.

Suomen YK-nuoret toteuttivat keväällä 2014 kyselyn 15–29-vuotiaille nuorille, jossa tiedusteltiin heille tärkeitä asioita tulevalla kehitysagendalla. Mielenkiintoista kyselyn tuloksissa oli se, että suomalaisten nuorten vastauksissa korostui aidosti universaalit teemat; ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristön kantokyvyn kunnioittaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja turvallinen elämä suojassa väkivallalta, häirinnältä ja syrjinnältä. Nämä ovat myös kysymyksiä, joiden ratkaisuun tarvitaan niin yksilöitä kuin globaaleja toimijoita. Kyselyn tuloksista voin hyvillä mielin todeta, että suomalaiset nuoret aidosti pohtivat agendan merkitystä sekä heille itselleen että muille nuorille ympäri maailmaa. Tässä heijastuu myös heidän halunsa vaikuttaa globaaleiden haasteiden ratkaisuun.

Vastaavassa kansainvälisessä My World -kyselyssä nuorten vastauksissa korostuivat yksilöä lähellä olevat kysymykset, kuten hyvä koulutus, terveydenhuolto ja rehellinen ja vastuullinen hallitus. Ilmastonmuutos koettiin kansainvälisessä kyselyssä vähemmän merkitykselliseksi. On luonnollista, että yksilöiden kamppaillessa oman elämän haasteiden ja epäkohtien kanssa, muutoksen aloittaminen omasta elinympäristöstä koetaan helpommaksi.

Nuorten rooli on hyvä nähdä kokonaisvaltaisesti. Nuoret eivät ole vain vastaanottava väestönosa, jolle tulee tarjota koulutusta, työpaikkoja, terveyspalveluita jne., vaan he ovat mitä keskeisimpiä toimijoita nyt ja tulevaisuudessa. Toki huolehtiminen muun muassa heidän koulutuksestaan ja terveydenhuollostaan takaa sen, etteivät nuortenvoimavarat, kyvyt ja osaaminen jää hyödyntämättä. Nuorten osallistumisella ja sitoutumisella kestävän kehityksen periaatteisiin ja tekoihin saadaan aikaiseksi näiden toimien kerrannaisvaikutukset ja jatkuvuus pitkälle tulevaisuuteen.

Vaikka varsinainen agenda neuvotellaan vuoden 2015 aikana, valmistelut ovat olleet jo kohta kaksi vuotta hyvässä vauhdissa; kestävän kehityksen tavoitteiden avoin työryhmä ja kestävän kehityksen rahoituskomitea ovat saattaneet työnsä päätökseen ja antaneet omat suosituksensa yleiskokouksen käsittelyyn. Avoimen työryhmän ehdotus kestävän kehityksen tavoitteiksi sisältää 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta.

Nuoret on huomioitu kohtalaisen hyvin avoimen työryhmän tavoitteissa; yhteensä neljä tavoitetta käsittelee suoraan nuoria ja kolme nuorten intressejä epäsuorasti. Nuoria koskevat tavoitteet huomioivat muun muassa nuorten työllistymiseen, koulutukseen ja lukutaitoon liittyviä kysymyksiä. Nämä on ovat äärimmäisen tärkeitä asioita koko maailman tulevaisuuden kannalta. Nuorten sukupolvien on voitava luottaa tulevaisuuteen; rakentaa omannäköistä tulevaisuutta, tehdä töitä ja asua puhtaassa, turvallisessa ympäristössä.

Post-2015 agendan tulee olla universaali, joka koskettaa kaikkia maailman maita, jokaisen maan lähtötason ja resurssit huomioiden. Nuorisokysymys on hyvä esimerkki myös siitä, miten jokaisella maalla on omista lähtökohdistaan tehtävää ja äärimmäisen keskeinen myös meille. Nykyiset taloustilanne ja työttömyys pitkin Eurooppaa ja meillä Suomessakin uhkaavat jättää yhden kokonaisen sukupolven ihmisarvoisen elämän ulottumattomiin, vaille toiveikasta tulevaisuutta. Tämä on mitä enimmissä määrin kestävän kehityksen kysymys.

Kestävän kehityksen näkökulmasta agendan toimeenpano on tärkein päämäärä. On kaikkien edun mukaista, että agenda pidetään kiinni tiukasti toimeenpanossa, realistisissa ja saavutettavissa tavoitteissa. Tämä ei tarkoita sortumista pessimismiin, päinvastoin; riman tulee olla korkealla. Toimeenpano on kuitenkin viime kädessä kaiken työn lopullinen mittari.

Hyvät kuulijat!

Ilmastonmuutos ja ekologisen jalanjäljen kasvu riskeeraavat ympäristön lisäksi vaurauden, kehityksen, sekä laajemmin vakauden ja turvallisuuden.Post-2015-agendan on pohjauduttava vahvasti käynnissä olevien kansainvälisten ilmastoneuvottelujen lähtökohtaan, että lämpenemisen on pysyttävä kahden celsiusasteen rajoissa (esiteolliseen aikaan verrattuna). Olennaista on ilmastonmuutoksen ja katastrofiriskin vähentämisen integrointi läpi kestävän kehityksen tavoitteiden, suunnitteluun ja toimeenpanoon kaikilla tasoilla.

Globaalisti kansantalouksien kehityspolut onkin saatava mullistettua matalahiiliseen, ilmasto- ja katastrofituhoille vastustuskykyiseen suuntaan. Tällaisilla toimilla voidaan myös katalysoida kasvua ja työpaikkojen syntyä. Ekologista vaurautta syövää taloudellista toimintaa ei voi enää laskea tuloksi, kuten tähän asti on tehty. Ottamalla ekologinen kantokyky lähtökohdaksi voidaan kokonaisongelma ratkaista, sillä erillisratkaisut voivat aiheuttaa ongelmia muualla. Maapallolla ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että kaikki kehittyvät valtiot kävisivät kehityspolkunsa läpi ympäristön kannalta yhtä kestämättömällä tavalla, kuin me itse olemme tehneet.

Kansalaisyhteiskunnalla ja medialla on tärkeä tehtävä tuoda kansan ja myös nuorten tahto päättäjien tietoon. Rohkaiseva esimerkki tästä oli syyskuussa pidetty YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous, jota ennen sadat tuhannet marssivat New Yorkin kaduilla kiireisten ilmastotoimien puolesta. Sitä viestiä ei voinut olla kuulematta. Painetta on.

Arvoisat kuulijat!

Lopuksi haluan nostaa esiin tasa-arvon merkityksen. Suomen YK-yhteistyössä tasa-arvo on tärkeässä asemassa.

Olen hyvin ylpeä siitä, että Suomi on johdonmukaisesti tukenut YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenia ja on tällä hetkellä sen suurin rahoittaja.

Suomi on myös YK:n väestörahasto UNFPA:n uskollinen tukija, oli sitten kysymys rahoituksesta tai poliittisesta tuesta seksuaali- ja lisääntymisterveydelle ja –oikeuksille tai nuorten asemalle. UNFPA:ssa Suomi on kolmanneksi suurin rahoittaja. Olemme halunneet panostaa erityisesti näihin järjestöihin, koska uskomme, että UN Womenilla ja UNFPA:lla tärkeä rooli siinä, minkälaisessa maailmassa tytöt ja pojat kasvavat ja minkälaiset mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa, antaa oman panoksensa jokaisella tulevaisuuden naisella ja miehellä on. Kuten tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajat ovat osoittaneet, sillä on suuri merkitys kehitykselle, kenen ääni kuuluu, kuka pystyy toimimaan ja kuka ei. Jokaisella on oltava mahdollisuus.

Haluan lämpimästi onnitella 60-vuotiasta YK-liittoa! Toivotan kaikille aktiiveille ja järjestöjen parissa töitä tekeville voimia, energiaa ja uusia ajatuksia!