Hyvät ystävät

Raideliikenne ja VR ovat koko suomalaisen joukkoliikennejärjestelmän ytimessä. Järjestelmän on kyettävä palvelemaan asiakkaita mahdollisimman sujuvasti asuinpaikkaan katsomatta. Tämä on tärkeää niin tavallisten ihmisten alueellisen tasa-arvon toteutumisen kuin elinkeinoelämän tarpeiden näkökulmasta.

Viime viikolla julkaistiin Liikenne- ja viestintäministeriön toimesta lentoliikennestrategia. Siinä keskitytään erityisesti lentoasemien kehittämiseen sekä lentoturvallisuutta, maksu- ja tukipolitiikkaa, lennonvarmistusta, koulutusta ja maahuolintapalveluja koskeviin kysymyksiin.

Asemilta kulkevan lentoliikenteen ja asemille kulkevan liikennevirran toimivuuden kehittäminen on pitkälti valtionyhtiöiden – Finnairin, VR:n ja Finavian – sekä kumipyöräliikennöitsijöiden käsissä. Kuten strategiassa todetaan, yhteyksiä voitaisiin toteuttaa eri liikennemuodot yhdistävinä matkaketjuina.

Eri joukkoliikennemuotojen yhteistä kehittämistä on tehtävä kunnianhimoisesti. Mahdollisuudet ovat suuret. Miksi jatkossa check-inniä ei voisi tehdä jo ennen junan lähtöä rautatieasemalla ja siirtyä näin myöhemmin saumattomasti raiteilta edelleen lennolle? Tämä olisi tulevaisuutta.

Uudistukset vaativat investointeja ja erilaisia muutoksia toimintamalleissa. Valtio-omistaja on valmis tukemaan näitä. Merkittävä uudistus olisi siirtää nykyinen päärata kulkemaan Helsinki-Vantaan kautta. Se olisi valtion liikenneinvestointina mittava, ja varmasti enemmänkin seuraavan kuin tämän vuosikymmenen hanke, mutta kokonaisuuden kehittämisen näkökulmasta asiaa on syytä vakavasti harkita.

Näistä kysymyksistä on käytävä keskusteluja rajat ylittävästi hyvässä yhteistyössä yhtiöiden edustajien sekä omistajaohjauksen ja liikenneministeriön virkamiesten kanssa. Tämä työ on jo käynnistynyt. Odotan, että sitä viedään myös eri yhtiöiden puolelta voimakkaasti ja rakentavassa hengessä eteenpäin.
______

Julkisen liikenteen tulevaisuuteen liittyy myös eilen julkitullut uutinen, että VR ja HSL neuvottelevat pääkaupunkiseudun raideliikenteen kilpailutuksen lykkäämisestä ja nykyisen ostojärjestelyn jatkamisesta vuoteen 2021.

Tätä on pidettävä hyvänä uutisena.

Kilpailutus on osin ollut tulossa HSL:lle hyvin nopealla aikataululla ja näin laajaan kilpautukseen on liittynyt useita epävarmuustekijöitä. Kilpailutus ei saakaan olla itsetarkoitus. Raideliikenteen kilpailutus on tuonut niin meillä kuin muualla liikennepalveluissa myös merkittäviä ongelmia. Nyt VR on tarjonnut HSL:lle erittäin kilpailukykyisin ehdoin raideliikenteen jatkoa. Tällä tavalla saataisiin turvattua kustannustehokas ja luotettava liikenne ilman niitä riskejä ja haittoja, joita nopealla aikataululla läpivietyyn kilpailutukseen liittyisi. Sekä yhtiölle, että HSL:lle tämä aikalisä toisi kaivattua lisäaikaa valmistautua tulevaan. Toivon siis, että HSL ja VR pääsevät asiasta lopulliseen sopimukseen.
____

Mikäli uusi sopimus HSL:n kanssa saadaan, tarkoittaa se väistämättä muutoksia, joista monet eivät ole henkilöstölle helppoja. Käsitykseni kuitenkin on, että myös henkilöstö on sitoutunut nyt neuvottelun kohteena olevaan malliin.

Juuri vaikeina aikoina ja vaikeissa asioissa korostuu yrityksen tarve pitää yllä henkilöstönsä luottamusta yhtiöön ja hyvää keskusteluyhteyttä. Helppoihin päätöksiin henkilöstön saadaan kyllä sitoutumaan. Todellinen testi on saada henkilöstön sitoutumaan vaikeisiin päätöksiin.

Tämä vaatii paitsi kykyä kertoa ja perustella, myös kykyä kuunnella.

Ei voi liikaa korostaa sitä, kuinka suuri merkitys tällaisissa tilanteissa on yrityksen valmiudella neuvotella asioista ja pitää henkilöstönsä hyvin informoituna. VR on perinteisesti hoitanut henkilöasiansa esimerkillisesti ja yrityksessä on ollut hyvä henki ja luottamus yhtiön ja henkilöstön välillä. Nyt kun edessä on väistämättä vaikeita ratkaisuja, toivoo valtio-omistaja yhtiöltä erityistä herkkyyttä henkilöstön suhteen. Vastakkainasettelun syntymistä pitää välttää ja pienissä asioissa on syytä joustaa, jotta isot ratkaisut saadaan yhdessä vietyä läpi.

Tämä kaikki linkittyy myös valtion yleiseen työnantajapolitiikkaan. Valtio haluaa olla hyvä työnantaja ja valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikan halutaan olevan esimerkillistä. Tämä ei ole imago- tai pr-kysymys. Yritykseen sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstön on yritykselle suuri menestystekijä ja juuri henkilöstön sitoutuminen yrityksen tavoitteisiin usein ratkaisee sen saavutetaanko ne.
____

Minulta pyydettiin täällä myös lyhyttä katsausta siihen, mitkä ovat valtio-omistajan linjaukset henkilökunnan ja johdon palkitsemisen suhteet. Erityisestihän asia on ollut julkisuudessa nyt Fortumin ja Neste Oilin hallituspalkkioiden kautta.

Valtion suhtautuminen palkkioilla kannustamiseen on lähtökohtaisesti myönteinen. Oikein suunnatuilla ja mitatuilla kannustimilla voidaan vaikuttaa positiivisesti.

Kannustimia ja palkitsemista pohdittaessa on kuitenkin tärkeä katsoa niitten vaikutusta myös laajemmin kuin vain palkitsemisen kohteiden suhteen. Palkitsemisen tulee olla suhteutettu yrityksen kokonaistilanteeseen ja myös yleiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Muuten sen negatiiviset vaikutukset voivat olla suuremmat kuin positiiviset.

Palkitsemisjärjestelyt ovat osa yrityskuvaa. Pitää siis miettiä minkälaisen viestin palkitsemisohjelmat lähettävät omalle henkilöstölle tai ulospäin ja rakentaa ne sen mukaisesti. Hyvän pelisilmän omaava yhtiö ei esimerkiksi erikseen palkitse johtoa kipeiden saneerausten läpiviemisen johdosta. Silloinkin kun saneeraukset ovat olleet ehdottoman välttämättömiä ja johto on ne hyvin toteuttanut. Vastaavasti tänä päivänä hyvä johtaja elää mukana yrityksensä tilanteessa ja ymmärtää, että palkitsemisjärjestelmät määräytyvät paitsi henkilökohtaisen suorituksen, myös yrityksen ja laajemminkin yhteiskunnallisen tilanteen mukaan.