Usein kuulee keskusteltavan siitä, joskus jopa kiivaasti väitellen, mikä on valtion rooli taloudessa – toimissa kasvun ja työllisyyden puolesta.

Olen huomannut, ettei tätä pohdita vain poliitikkojen kabineteissa, lehtien pääkirjoituspalstoilla ja puoluejohtajien vaalidebateissa, vaan myös tavallisten ihmisten parissa.

Itse lähestyn valtion aktiivisuutta ja omistajuutta käytännöllisesti. Valtion on syytä toimia silloin, kun se on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tarpeen. On kyse sitten huoltovarmuudesta, riittävän pääoman tai osaamisen keskittämisestä tärkeään hankkeeseen, ankkuriomistuksesta joka tukee yrityksen mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä, tai jonkin erityistehtävän hoitamisesta.

Valtion roolia ei pidä katsoa ideologisin silmälasein, jossa kaikki on joko yksityistettävä tai kahmittava hallintaan.

On aika ostaa, on aika omistaa, on aika myydä.

Hyvät läsnäolijat

Talouden murroskautena on erityisen tärkeää, että pyrimme aktiivisilla toimilla turvaamaan nykyisten työpaikkojen säilymistä, luomme uusia ja vahvistamme toimintaedellytyksiä myös pitkällä aikavälillä. Jokainen investointi, joka vahvistaa Suomessa tapahtuvaa taloudellista toimintaa, on arvokas.

Tässä tilaisuudessa esiteltävän, julkisen ja yksityisten tahojen kumppanuutena toteuttavan tietoliikenneyhteyden kokonaisbudjetti on 100 miljoonaa euroa. Se on merkittävä satsaus suomalaiseen kilpailukykyyn, jonka välilliset vaikutukset ovat huomattavan suuret.

Maailman muutos ei ole lyönyt meitä polvilleen, mutta haastaa meidät vakavasti. Kovista seurauksistaan huolimatta, tämä muutos avaa meille lukemattomia mahdollisuuksia menestyä. Suomen hallitus on määritellyt valtion elinkeinopolitiikalle kolme läpileikkaavaa teemaa. Valittuja painopisteitä ovat cleantech-, bio- ja luonnonvaratalous sekä digitalisaatio ja uudet tuotantoteknologiat.

Nämä kaikki perustavat olemassa oleviin vahvuuksiimme. Niiden kautta voidaan etsiä ratkaisuja moniin väestöltään kasvavan, kaupungistuvan, ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen vaarantaman sekä raaka-aineiltaan ehtyvän maapallon ongelmiin. Niihin liittyville tuotteille, palveluille ja osaamiselle on – niin tänä päivänä kuin tulevaisuudessa – valtava kysyntä. Meillä on siis menestymisen eväitä.

Hyvät kuulijat

Digitaalisuus on meille suomalaisille kaksijakoinen asia. Yhtäältä valtavan kasvusysäyksen tähän maahan tuonut Nokia-ilmiö oli sen tuotos. Toisaalta metsäteollisuutemme kivijalan, painopaperin tuotannon alamäki on pitkälti seurausta digikulttuurin laajenemisesta.

Vääjäämätöntä vastaan ei kuitenkaan kannata taistella, vaan sen siivellä on opittava lentämään.

Merikaapelin rakentaminen Suomesta Keski-Eurooppaan on tulevaisuuden kannalta kriittinen hanke. Sitä tukee lisääntynyt yhteyksien tarve: pilvipalveluiden odotetaan kasvavan noin 40 prosentin vuosivauhtia ja tietoliikenteen datamäärien kolminkertaistuvan vuoteen 2017 mennessä.

Hankkeen pääperuste on luoda ICT-infrastruktuuria vahvistamalla edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle ja kasvulle. Tavoitteenamme on olla merkittävä pilviliiketoiminnan keskittymä sekä datakeskusten sijaintipaikka. Suomen tietoliikennettä, niin liikenteen häiriöttömyyden ja yrityssalaisuuksien kuin kansalaisten tietosuojan osalta, turvaava lainsäädäntö on meille vahvuus. Tällä kertaa jopa kylmä ilmasto puhuu puolestamme.

Hanke on saanut osakseen kansainvälistä kiinnostusta. Valtion vahva panos nähdään strategisena sijoituksena digitaalisen teknologian ja teollisen internetin klusterin rakentamiseen Suomeen. Pystymme profiloitumaan tulevaisuuden digitalouden edelläkävijänä.

Huoltovarmuus ja käytettävyys ovat olennaisessa asemassa tulevaisuuden yhteiskunnassa. Tietoyhteydet vaativat varmistuksia ja häiriöttömiä palveluverkkoja. Itämeren merikaapeli luo vaihtoehdon Ruotsin kautta tapahtuville yhteyksille. Pystymme huolehtimaan omista kansallisista intresseistä. Varmistamme yhteiskunnan toimivuuden kaikissa tilanteissa

Hyvät kuulijat

Palaan valtion rooliin. Totesin aluksi, että silloin kun on tarpeen, valtion on toimittava. Merikaapelin rakentaminen on tällainen hanke.

Julkiset ja yksityiset investoinnit yhdessä muodostavat pohjan tulevaisuuden taloudelliselle toiminnalle. Olemme onnistuneet tässä yhteistyössä ennenkin, nyt on uuden teollisen aallon synnyttämisen aika. Yksityisten rahoittajien kiinnostus hanketta kohtaan osoittaa, että myös julkisia hankkeita voidaan johtaa ja ohjata yritystaloutta ja kestävää taloudellista kehitystä tukevasti.

Teollisen internetin eteenpäin vieminen tukee viennin uudelleenrakentamista. Taloudellisen klusterin rakentaminen vaatii perusinvestointeja, jotka tukevat yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä. Ne mahdollistavat myös suuren kapasiteetin kasvun – jos ja kun tämä toivottavasti on tarpeen.

EU-komission näkemys hankkeesta, ja sen vaikutuksista eurooppalaiseen digitaalisen strategian toteuttamiseen, on myönteinen. Tällä investoinnilla suora ja nopea yhteytemme Euroopan ytimeen vahvistuu.

Aika näyttää syntyykö merikaapelin kautta myös Euroopan nopein yhteys idän kasvaville markkinoille. Tästä on keskusteluja, olemme kiinnostuksen kohteena.

Hyvät ystävät,

Merikaapelin rakentamisen avulla Suomi nousee datakeskusinvestointien kärkikaartiin. Kansainvälisten nopeiden ja turvallisten yhteyksien rakentaminen on edellytys digiteollisuuden investoinneille Suomeen. Hanke mahdollistaa tuhansien uusien työpaikkojen synnyn sekä kasvattaa Suomen kiinnostavuutta ja kilpailukykyä.

Voimme olla tästä hankkeesta ylpeitä. Suomi katsoo eteenpäin. Tulevaisuus on digitaalinen. Ja tämän syvälliseen ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen kytkeytyy suuri osa muista menestyksen mahdollisuuksistamme.