Arvoisat juhlavieraat ja liittotoverit,

Onnittelut vuosisadan jatkuneesta toiminnasta, sata vuotta on hieman enemmän kuin TUL hostoria ja on sattunut aikaan jolloin useita seuroja perustettiin ympäri Suomea. Upeata on nähdä että kaikissa niin Suomalaisen yhteiskunnan kuin urheiluelämänkin muutoksissa ovat seurat pitäneet paikkansa. Lattomeren Toive on loistava esimerkki yleisseurasta, joka on muuntautunut ajan mukana, palvellen lähiseutunsa asukkaita ja ollen vaikuttamassa alueensa yhteisöllisyyteen ja moneen muuhun varsinaisen liikuntatoiminnan lisäksi. Tässä jos missä tapauksessa voidaan puhua lähiseurasta, jossa ihmiset tuntevat toisensa, jossa toimintoja muokataan aktiivien mukaan, jonka harrastuspaikat ovat lähellä ja hinnat osallistumiseen kohtuullisia.

TUL kaikki 100 v rajapyykin saavuttavat seurat, joiden juhliin olen saanut osallistua, ovat olleet yleisseuroja, jolloin toiminnan monipuolisuus on mahdollistanut mukaan erilaisia lajeja eri vuosikymmenten aikana. Haasteitakin riittää kuten aina, niin vetäjien, talkoolaisten kun tilojenkin osalta, mutta kun voi kuvitella aikaa seuran aloittaessa ovat ajat olleet hyvinkin haastavat ja tuskin kukaan sen aikaisista toimijoista ehkä aavisti että sadan vuodenkin päässä yhä ollaan perustehtävää tekemässä eli liikuttamassa ihmisiä ja tarjoamassa osallistumisen mahdollisuuksia. Teillä on vielä erikoisuutena on maja, jonka ylläpito vaatii niin henkisiä kuin taloudellisiakin voimavaroja, mutta on varmaan myös tukenut vuosikymmenten aikana seuran toimintaa monin tavoin, yhdistävänäkin tekijänä.

TUL toiminta kuten seurojenkin on lähtenyt alkuun tarpeesta järjestää liikunta ja urheilumahdollisuuksia asuinpaikkaan ja taloudelliseen tilanteeseen katsomatta. Tämä tarve ja tavoite saada ihmisiä liikkumaan on yhä olemassa ja jopa vahvempana kuin aikoihin. Liikkuminen on muuttunut ns hyötyliikunan vähentyessä koneiden tullessa avuksi, työelämän muuttuessa ja autoilun lisääntyessä. Nyt huoli on kaikissa ikäluokissa, sillä lapsista, nuorista, työikäisistä ja ikäihmisistä suuri osa ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Tämä on kansanterveydellinen haaste sillä aiemmin aina ikäluokasta toiseen parantunut terveys ei tulevaisuudessa pysy samalla uralla, vaan uhkana on tulla huonokuntoisempia sukupolvia. Toisaalta meillä on hyvää tutkittua tietoa miten liikunnalla voidaan pitää ihmisiä toimintakykyisinä ja toisaalta kuntouttaa niin fyysistä kuin mielenterveyden osalta.

TUL on juuri päätetyssä omassa strategiassaan linjannut tehtäväkseen harrasteliikunan edistämisen. Tämä näkyy myös vahvasti kansainvälisen työläisurheiluliiton linjauksissa jossa nimeenkin on lisätty amatööriurheilu. Lasten ja nuorten liikunta sekä kuntourheilu ovat oleet jo -90 luvun liikuntajärjestömuuksien jälkeen TUL perustehtävää, lajiliittojen vastatessa valmennus- ja kilpailutoiminnasta. Tämä ei poissulje sitä että monissa TUL seuroissa harrastajia löytyy yhä SM,EM tai MM tasoilta, mutta ne ovat osa seuran toimintaa johon TUL antaa osaamistaan harrasteliikunnan puolelle. Tähän olemme suuntaamassa koulutukset, materiaalit, tapahtumat ym, joista hyvänä esimerkkinä taas pian alkava Liikkeelle tapahtuma eli kuntoviikot , jotka syksystä toiseen keräävät kymmeniä tuhansia liikkujia tapahtumiin ympäri Suomea.

Harrasteliikunnan linjaukselle tuntuu olevan yhä vahvemmin tarvetta kun viimeisessä liikunnan ja urheilun järjestöuudistuksessa, jossa perustettiin VALO, yhdistämällä SLU, Nuori Suomi ja Kunto ry, tuntuu yhä edelleen jäävän kuntourheilu ja koko kansan liikuttaminen kilpa- ja huippu-urheilun jalkoihin. Vinoutumaa on valitettavasti myös hieman valtion liikuntabudjetinkin osalta. Tärkeätä on saada kauniit puheet liikunnan ilosta ja kasvatuksellisesta otteesta yhteiseen tekemiseen sekä huoleen kansanterveydestä konkretiaksi niin kuntien kuin valtion päätöksissä tuissa sekä rakentamisessa. Hyvään suuntaan on menty esim lähiliikuntapaikkojen osalta, joissa on yhdistetty usean lajin harrastamisen mahdollisuus kaikille avoimeen paikkaan ja tilaan usein koulujen tai muiden keskeisten ihmisille tuttujen paikkojen yhteyteen.

Lattomeren Toive on hyvä esimerkki harrasteliikunnan toimijoista, monipuolista toimintaa eri ikäisille niin liikuntatilaisuuksia, kuin retkiä, leirejä ja tapahtumia. Mukava oli saada kuulla että näihin osallistutaan usein koko perheen voimin. Tuntuukin siltä että kiireisessä elämässä on hyvä löytää yhteistä aikaa perheille harrastusten ja vapaa-ajan merkeissä. Näissä tapauksissa toteutuvat usein jo tuttu sanonta ”koko kylä kasvattaa”. Toivotan onnea ja jatkoa tälle toiminnalle myös tulevaisuudessa. Samalla voi todeta että laajan liikunnan harrastamisen lajien ja osallistujamäärän kautta löytyvät myös lahjakkuudet, joilla intoa ja kykyä riittää lajista riippuen vaikka kuinka pitkälle.

Hyvät juhlavieraat, Liikunta on aina myös osa yhteiskunnan muita toimintoja ja niimpä valmisteltaessa vaikkapa kaikille tuttua Sotea on muistettava kuntien vastuulla oleva liikunnan merkitys terveyttä edistävänä toimintana ja siksi on hyvä pitää yhteys tiiviinä vaikka vastuu sosiaali ja terveydenhuollosta siirtyisi laajemmille vastuualueille.

Maan uuden hallituksen linjauksissa on myös maininta liikunnasta, vaikka ei kovin luottamusta herättävässä muodossa. Hallitusohjelmaan on kirjattu että ”Säädetään laki, jonka puitteissa kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja. Kunnat eivät ole velvollisia noudattamaan mainituissa laeissa tai niiden nojalla annetuissa asetuksissa säädettyjä velvoitteita tai suosituksissa mainittuja menettelytapoja palveluiden toteuttamiseksi.”huoli on juuri vahvistetusta liikuntalaista, jossa liikunta on ensimmäisen kerran nostettu peruspalveluksi, joka nyt siis halutaan kyseenalaistaa, kuten 13 muutakin monet suoraan ihmisiä koskettavista laeista.

Perusteena on kirjattu ”Toimintavapauden lisäämisen, yritysten ja kolmannen sektorin hyödyntämisen sekä normien purkamisen kautta arvioidaan saavutettavan merkittävät säästöt julkiseen talouteen.” Liikunnan rahoitus on valtion tasolla lähes 100% Veikkauksen tuotosta ja kuntienkin osalta merkittävä osa, joten mitään säästöä julkiseen talouteen ei siltä osin ole mahdollista saada. Toisaalta vastuu liikunnan järjstämisestä on suurelta osin jo tälläkin hetkelläkin kolmannen sektorin eli seurojen vastuulla ja joille kunnat ja valtio luovat mahdollisuudet. Joten tältäkään osin on vaikea nähdä mitään säästöjä tulevan. Suurimman työn tekevät lähes 600000 viikoittain seuroissa toimivaa vapaaehtoista. Kaikkea vastuuta ei ole mahdollista kuitenkaan siirtää vapaaehtoisten hartijoille, liikunta tarvitsee kunnissa omat vastuuhenkilöt sekä amattilaiset esim erityisryhmien liikuntaan.

Toivoa sopii että hallituspuolueissa on riittävästi liikuntaa arvostavia edustajia, ketkä ymmärtävät nämä ja antaa nykyisen liikuntalain olla toiminassa myös tästä eteenpäin. Sitävastoin tulisi huolehtia liikunan rahoituksesta myös tulevaisuudessa ja saada tehtyä linjaus rahapeliyhtiöiden yhdistämisestä. Tällä hetkellä eletään odottavassa tilanteesa, jolloin mikään yhtiö ei voi kehittää omia toimintojaan eteenpäin, kun pelien jako on haittamassa tilannetta.

Hyvät juhlavieraat, Liikunta ja urheilu ovat olleet viime aikona myös kansainväisessä keskustelussa, kun aiheena ovat olleet kisapaikkojen valinnat, joissa mukana korruptiota ja toisaalta aina valintojen yhtydessä arvioitavat ihmisoikeuskysymykset. On selvä että kisapaikkojen valinnoissa pitää kriteerit olla selkeät ja läpinäkyvät sisältäen myös laajan yhteiskunnallisen arvion. Toisaalta voidaan joidenkin maiden tilannetta parantaa tuomalla sinne kansainväliset arvioitsijat ja edelllyttämällä muutoksia lainsäädäntöön.

Monikulttuurisuus on ollut viime aikoina puheissa ja tämä on hyvin tarpeellista myös liikunnan osalta. Oman kansainvälisen järjestömme jäseniä on yli 50 ja Australiaa lukuunottamatta kaikista maanosista. Tänä kesänä Italiassa pidetyissä WSG oli osallistujia lähes 4000 ympäri maapallon. Näin on jo yli sadan vuoden ajan on kansainvälisyyskasvatusta tehty yhteistyöllä työläisurheilujärjestöjen kesken. Tekemällä ja toimimalla yhdessä on paras keino oppia toisista ja oppia arvostamaan erilaisuutta.

TUL toiminnassa ovat mukana tasa-arvon monet tavoitteet ja vuosittain TUL päivän yhteydessä jaamme myös tasa-arvopalkinnon yhdelle seuralle. Monikulttuurisuus on yksi merkittävä peruste ja meillä onkin loistavia esimerkkejä seuroista, joissa harrastajia erilaisista taustoista. Tähän on myös tehty opasvihkonen ”Yhteisillä kentillä” ohjeistukseksi seuroile. Meillä oli myös erillinen projekti maahanmuuttajataustaisten liikunnallistamiseen paikallisten seurojen kanssa. Oppimista ja kasvatusta tarvitaan yhä. Lähtökohtana on että TUL toiminta on aina syrjinnästä vapaata.

Lopuksi kiitokset kaikille vuosikymmenten aikana oman osuutensa seuran toimintaan antaneille. Seuratoimintaa ei ole ilman talkootyötä ja siihen on mukava osallistua, jos kaikki tuntevat itsensä tarpeellisiksi ja tervetulleiksi. Yhteisö kasvattaa ja antaa paljon niin lapsille kuin aikuisillekin olipa rooli seuratyössä sitten valmentaja, huoltaja, taloudenhoitaja, makkaran myyjä, kahvinkeittäjä, ajanottaja, mittamies, saunan lämmittäjä tai puheenjohtaja. Samoin riippumatta voiko aikaa käyttää useita tunteja joka viikko tai osallistua projektiluonteisesti tapahtumiin. Kaikki tämä on tarpeellista ja tavoite on tietysti että kenellekään taakka ei käy liian raskaaksi vaan vastuuta voidaan jakaa ja muutoksia tehdä riippuen ihmisten elämäntilanteista. Kiitokset ja menestyksekästä seuraavaa sataa vuotta aktiivisessa toiminnassa omassa seurassa sekä osallistumisessa liiton toimintaan.