Putkien pinnoitus on käynnissä, vanhan höyryvoimalaitoksen alueelle on suunnitteilla uutta, Jumalniemen kauppa-alue laajenee, kantasataman alue rakentuu ja matkailu on vahvistamassa paikkaansa. Nämä ovat loistavia merkkejä Kotkan tulevaisuudesta ja niille on todella tarvetta, sillä Kotkan työttömyys on muita samankokoisia kaupunkeja huomattavasti korkeammalla. Pitää samanaikaisesti olla ”monta rautaa tulessa” sillä aina kaikki asiat eivät etene aivan suunnitellusti. Jotta Kotka selviää muiden kaupunkikeskusten sarjassa, on vahvistettava kaupunkia ja sen elinkeinoja sekä elinvoimaa.

Kaupungin tehtävänä on huolehtia asukkaiden palveluista ja palvelujen maksajana ovat veronmaksajat suoraan kuntaverosta tai valtionosuuksien kautta. Tästä yksinkertaistetusta logiikasta seuraa, että taloudellisesti terveessä kaupungissa on oltava työpaikkoja, jotta siellä on asukkaita, jotka tarvitsevat peruspalveluja, esimerkiksi koulutusta jota kunta tuottaa ja muita palveluita joita yritykset tuottavat, esimerkkinä kaupat. Kaupungistuminen on Suomen, Euroopan ja maailmanlaajuinen ilmiö, jossa pysyäkseen mukana Kotkan on saatava lisää työpaikkoja ja asukkaita, emme halua olla taantuva ja paikalleen jäävä kaupunki. On oltava mahdollisuus parempaan.

Kaupunkien tehtävä on kaikkina vuosikymmeninä ollut eri tavoin toteuttaa elinkeinopolitiikkaa. Perinteisesti se on tarkoittanut tontteja, teollisuushalleja, teitä, kunnallistekniikkaa, koulutettua työvoimaa ym. Työelämän murroksen myötä palvelualat ovat yhä suurempi työllistäjä ja näistä esimerkkeinä matkailu ja tapahtumien järjestäminen, kuten viime kesän loistava esimerkki Tall Ships Race ja risteilijävierailut osoittivat. Kantasataman neuvottelut ovat kestäneet pitkään, mutta nyt on vuokrasopimus tehty ja työt ovat alkamassa vanhojen hallien purkamisella. Alueelle suunnitellut outlet-myymälät, hotelli, asunnot, ammattikorkeakoulun kampus ja sen yhteyteen tapahtuma-areena tukevat kaikki toisiaan. Kotkan ongelma tapahtumien järjestäjänä on ollut tilojen puute, joihin mahtuisi enemmän yleisöä kuin konserttitaloon sekä hotellien vähyys kokousten ja tapahtumien järjestämiseksi.

Nyt suunniteltuun areenaan tulisi 3000-4000 katsojapaikkaa ja samanaikaisesti XAMK-kampuksen kanssa rakennettuna on mahdollista saada toimiva kokonaisuus yhteisillä tilaratkaisuilla. Rakentamiseen olisi nyt mahdollisuus myös taloudellisesti, jos halutaan osalla Kymenlaakson sähkön osuuden myynnistä saaduilla tuloilla luoda uutta, kun suurin osa on ajatus sijoittaa tuottamaan vuosittaista osinkoa. Areenahankkeeseen sisältyy riskiä, kuten kaikkiin elinkeinopoliittisiin hankkeisiin ja niitä on pystyttävä minimoimaan. Toisaalta matkailutuotot ja jo rakennusaikaiset sekä käytön aikaiset tulot tuottavat kaupunkiin rahavirtoja ja verotuloja, joiden tasoa on hieman hankala arvioida. Areenan toiminta voi tuottaa yhteyteensä myös muuta yritystoimintaa kuten ravintolan tapahtumajärjestelyjen lisäksi. Valtuusto saa asiasta selvityksen 9.10 ja pääsee päättämään 16.10, jolloin nähdään, millainen on koko valtuuston näkemys Kotkan kehittämisestä.

Sirpa Paatero
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu (sd.)