Eduskunnan puhemiehelle Rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen Suomen puolustusvoimissa, mutta nyt tulleessa esityksessä ei esitetä perusteita juuri näiden varuskuntien lakkauttamiseen tai niiden vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Puolustusvoimauudistuksen taustalla oleva selvitys on Suomen armeijan pääesikunnan valmistelema. Se on siis tehty puolustuspoliittisista lähtökohdista käsin arvioiden Suomen maanpuolustuksellisia tarpeita tulevaisuudessa. Puolustuspoliittisen näkökulman lisäksi olisi hyvä saada selkoa uudistuksen alueellisista seurauksista. Esimerkiksi lakkautuslistalla oleva Kotkan rannikkopataljoona toimii merkittävänä osana Kaakkois-Suomen rajavartiointia ja öljyntorjuntaa. Tämän vuoksi kysynkin, kuinka hallitus aikoo tulevaisuudessa varmistaa Kaakkois-Suomen rajavalvonnan ja öljyntorjuntavalmiuden säilymisen nykyisellä tasollaan myös tulevaisuudessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka hallitus aikoo turvata Suomen kaakkoisrannikon rajavalvonnan ja öljyntorjunnan, mikäli Kotkan rannikkopataljoona suljetaan?

Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2012

Sirpa Paatero /sd

Eduskunnan puhemiehelleEduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sirpa Paateron /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 43/2012 vp:

Kuinka hallitus aikoo turvata Suomen kaakkoisrannikon rajavalvonnan ja öljyntorjunnan, mikäli Kotkan rannikkopataljoona suljetaan?

———-

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Rajavartiolaitos toimii rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten, erityisesti poliisin ja tullin kanssa. Rajavartiolaitos on johtava rajavalvontaviranomainen, jolla on rajavartiolain (578/2005 ) 79 § mukaan oikeus saada puolustusvoimilta virka-apua muun muassa rajavalvontatehtävän suorittamiseksi. Käytännössä tätä virka-apumahdollisuutta on käytetty harvoin ja vain poikkeuksellisissa tilanteissa.

Suomen kaakkoisrannikon merialueiden rajaturvallisuuden ylläpito ja sitä tukeva rajavalvonta perustuu kansallisten viranomaisten yhteistyössä tuottamaan valvontatietoon, jota täydennetään Rajavartiolaitoksen yksiköiden liikkuvalla valvonnalla sekä Rajavartiolaitoksen kansainvälisellä yhteistyöllä.

Suomenlahden merivartiosto (jäljempänä merivartiosto) vastaa kaakkoisrannikon rajavalvonnasta. Merivartiosto valvoo merialueita Helsingissä sijaitsevassa johto- ja valvontakeskuksessa. Merialueen teknistä valvontaa täydennetään liikkuvilla alus- ja ilma-aluspartioilla. Lisäksi alueella toimivat veneluokan partiot tukeutuvat alueen merivartioasemaverkkoon (Hurppu, Kotka ja Haapasaari). Tarvittaessa merivartioasemilla kyetään toteuttamaan teknistä valvontaa osana kansallista valvontajärjestelmää.

Kotkan rannikkopataljoonan lakkauttamisella ei ole vaikutusta Suomen kaakkoisrannikon rajaturvallisuuden ylläpitoon eikä sitä tukevaan rajavalvontaan.

Rajavartiolaitos on merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009 ) mukainen valvontaviranomainen, joka valvoo aluksista veteen meneviä päästöjä Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä. Valvonta toteutetaan pääasiassa rajavartiolaitoksen liikkuvilla alus- ja erityisesti ilma-aluspartioilla. Kotkan rannikkopataljoonan lakkautus ei vaikuta rajavartiolaitoksen valvontatoimintaan.

Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009 ) mukaan öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle. Suomen ympäristökeskus SYKE vastaa alusöljyvahinkojen ja aluskemikaalivahingon käytännön torjunnan järjestämisestä. Puolustusvoimat eli käytännössä merivoimat osallistuu lain perusteella alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaan torjuntaviranomaisena.

Alusöljyvahingon tai aluskemikaalivahingon sattuessa Suomen ympäristökeskus vastaa vahingon torjunnasta ja asettaa torjuntatöiden johtajan. Torjuntatöiden johtaja arvioi tapauskohtaisesti torjuntaan kutsuttavien yksiköiden ja resurssien tarvetta ja päättää avun pyytämisestä muilta torjuntaviranomaisilta ja virka-apuviranomaisilta.

Merivoimilla on käytössään kolme Suomen ympäristökeskuksen omistamaa monitoimialusta, jotka ovat varustettuja öljyntorjuntaa varten. Nämä ovat Halli, Hylje ja Louhi. Yksi näistä merivoimien miehittämistä aluksista on aina neljän tunnin lähtövalmiudessa. Louhen ja Hylkeen kotisatama on Upinniemi ja Hallin kotisatama on Turku. Kotkan rannikkopataljoona kuuluu Suomenlahden meripuolustusalueeseen. Alusten miehitys ei ole riippuvainen Kotkan rannikkopataljoonasta, joten rannikkopataljoonan sulkeminen ei vaikuta öljyntorjuntaan käytettävien alusten toimintaan.

Öljyntorjuntavarusteita varten valtiolla on useita varastoja, mutta nekään eivät liity Kotkan rannikkopataljoonan toimintaan. Rannikkopataljoonan hallussa olevien kiinteistöjen ja rakennuksien mahdollisesta käytöstä tulevaisuudessa esimerkiksi öljyntorjuntavarusteiden varastointiin ei ole ainakaan vielä neuvoteltu.

Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2012

Ympäristöministeri Ville Niinistö