Vastine julkaistu Kymen Sanomissa 30.12.2014

Seppo Vaahtera Kotkasta kirjoitti Kymen Sanomien mielipidepalstalla 28.11. otsikolla ”Kehitysavun väärät muodot korjattava”.

Kehitysavun asemesta Suomessakin on jo pitkään puhuttu kehitysyhteistyöstä. Apu ei useinkaan ole rahaa. Se on osaamista ja tietotaitoa hankkeissa, joiden rahoituksessa päävastuu on kehitysmaan valtiolla. Humanitaarinen apu esimerkiksi erilaisten luonnonkatastrofien yhteydessä on asia erikseen, mutta eivät myrskytuhotkaan rahaa lähettämällä korjaannu.

Kehitysyhteistyö on muuttanut maailmaa aiempaa paremmaksi paikaksi elää aiempaa useammalle ihmiselle. Äärimmäinen köyhyys maailmassa on puolittunut vuodesta 1990. Samassa ajassa yli 2,1 miljardia ihmistä on päässyt vesihuollon piiriin. Nykyisin yli 90 prosenttia maailman lapsista aloittaa peruskoulun.

Kaikki kehitys ei ole kehitysyhteistyön seurausta, vaan kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavat monet tekijät, ei vähiten kehitysmaiden omat politiikat. Suomen kehitysyhteistyö on osa kansainvälistä kehitysyhteistyöpanosta. Siksi Suomen kehitysyhteistyön osuuden tulosten osoittaminen ei aina ole helppoa.

Tällä hallituskaudella tulosten raportointiin on kiinnitetty paljon huomiota. Ulkoministeriön formin.fi –sivuilla on palvelu, jossa on paljon kehitysyhteistyötä koskevaa tietoa vuodesta 2006 alkaen ja kaikkien rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden tiedot vuoden 2012 alusta alkaen.

Avun perillemenon varmistamiseksi määrärahojen käyttöä ja toiminnan laatua valvotaan monella tavalla: ministeriön sisäisesti, ulkopuolisin voimin sekä yhteistyössä muiden avunantajien kanssa. Väärinkäytökset ovat hyvin harvinaisia. Väärinkäytösten tai –epäilyjen osuus on 1-2 promillea kaikista kehitysyhteistyövaroista. Kaikki väärinkäytetyt varat pyritään perimään takaisin, ja yleisesti ottaen perinnät ovat tuottaneet tulosta.

Sirpa Paatero
Kehitysministeri