Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa juhlayleisö, hyvät kuulijat,

Minulle on suuri ilo ja kunnia saada juhlistaa tänään kanssanne Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n 70-vuotista taipaletta.
Suomi on muuttunut hurjasti näiden 70 vuoden aikana, joiden aikana Koskenrinne on ollut toiminnassa. Tähän muutokseen on myös Koskenrinne omalla toiminnallaan mukautunut ja ollut tarjoamassa Kotkan seudun vanhuksille hoivaa ja palveluita sekä ollut mukana kehittämässä alueellista ja valtakunnallista vanhustyötä. Omissa muistikuvissani jo lapsuudesta Koskenrinne on aina ollut osa Kotkaa, Metsolaa ja palveluverkkoa.
Pitkään jatkuneen haastavan taloustilanteen keskellä arvokeskustelu tuntuu välillä jäävän toissijaiseksi. Tosiasia on, että ikääntyminen on yksi yhteiskuntamme suurista haasteista tulevina vuosikymmeninä, mutta samalla väestön ikääntyminen on myös uudenlainen mahdollisuus. Ikäihmiset eivät saa näyttäytyä vain talouspuheen kulueränä.
Tärkeintä on, että yhteiskunta pitää taloussuhdanteista riippumatta huolta siitä, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus elää itsensä näköistä elämää ja saada tarvitsemansa apu, tuki ja palvelut läpi koko elämänkaaren. Kuten eräässä vakuutusyhtiön mainoskampanjassa osuvasti todettiin: ”Isona meistä kaikista tulee eläkeläisiä”.
Tänä päivänä syntyvän tyttölapsen eliniänodote on 100 vuotta, joten on täysin selvää, että ikäihmiset tulevat olemaan tulevaisuudessa merkittävä, toimintakykyinen osa yhteiskuntaa, joiden äänen täytyy kuulua. Monet ikäihmisiä ja ikääntymistä koskevat tutkimukset päättyvät tällä hetkellä viimeistään 75 ikävuoden paikkeille, mutta tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen elää 100-vuotiaaksi. Tutkimustietoa täytyy laajentaa yhä iäkkäämpiin ikäryhmiin, jotta osaamme varautua tulevaisuuden tarpeisiin.

Tällä hetkellä 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista asuu kotona. Koti on osa elämänkaarta ja ihmisen identiteettiä ja voinnin salliessa valtaosa ikäihmisistä varmasti haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään. Itsenäinen elämä ja omien asioiden hoitaminen pitävät monet virkeänä ja toimintakykyisenä. Mutta monille oma koti ei ole turvallisin mahdollinen paikka tai omat voimat eivät riitä. Yhteiskunnan on voitava tarjota kaikissa tilanteissa erilaisia vaihtoehtoja viettää turvallinen, arvokas ja omannäköinen vanhuus. Kotihoitokaan ei saa olla mikään itsetarkoitus, koska yksi ratkaisu ei sovi kaikille.

Hyvät kuulijat,

SDP on päättyvällä hallituskaudella nostanut esille monia ikäihmisiä koskettavia asioita. Merkittävin saavutus oli 1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki, jonka tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja. Turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy sekä määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Johtavana ajatuksena on nimenomaan se, että yksi ratkaisu ei sovi kaikille ja jokaisen yksilöllinen tilanne täytyy huomioida. Ikäihmiset eivät ole mitään yhtenäistä massaa.
Vanhuspalvelulain valmistelulla on ollut myös sellainen positiivinen sivuvaikutus, että ikäihmisten palveluista tiedetään nyt enemmän, kuin koskaan. Informaatiota ja osaamista koottiin historiallisella tavalla yhteen. Valitettavasti hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin jäi tältä hallitukselta saavuttamatta, asia joka ei johtunut meistä, mutta SDP pitää tärkeänä, että tuleva hallitus laittaisi asian kuntoon heti vaalikauden alussa.
Vanhuspalvelulain lisäksi päättyvällä hallituskaudella parannettiin omaishoitajien asemaan. Iso osa omaishoitajista on itsekin iäkkäitä, joten on erityisen tärkeää tukea heidän terveyttä ja jaksamista. Muutoin seurauksena saattaa pian olla yhden omaishoitajan ja – hoidettavan sijaan kaksi laitoshoidossa hoidettavaa.
Täydentävässä vuoden 2015 talousarviossa kohdennettiin 4,8 miljoonaa euroa omaishoidon kehittämiseen. Määräraha on tarkoitettu omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin sekä sijaishoidon lisäämiseen. Määräraha jää kehyspohjiin pysyvästi. Mutta edelleen omaishoidossa on paljon kehitettävää ja toivomme, että tuleva hallitus ottaa omaishoidon kehittämisen vakavasti haastavasta taloustilanteesta huolimatta.
SDP nosti päättyvällä hallituskaudella esille myös yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset. Yksinäisyys koskettaa erityisesti ikäihmisiä. Suomalaiset asuvat paljon yksin. Varsinkin ikäihmisten kohdalla yksinasuminen on usein vastentahtoista, koska yksin jäädään useimmiten puolison menetyksen myötä. Pitkät etäisyydet ja nuorten sukupolvien muutto työn ja opintojen perässä kauaksi kotiseudulta aiheuttavat sen, että monet ikäihmiset ovat kaukana suvun turvaverkoista ja päivittäisistä sosiaalisista kontakteista.
Uskon, että tulevaisuudessa monimuotoinen, yhteisöllinen palveluasuminen ratkaisee monta yksinäisyyteen ja turvattomuuteen liittyvää ongelmaa. Monille nuorille yhteisöasuminen on tuttua opiskeluajoilta, mutta miksei samaa voisi soveltaa myös elämänkaaren toisessa päässä? Lisäksi joissakin kunnissa on jo kokeiltu esimerkiksi vanhusten päivätoiminnan ja lasten päivähoidon osittaista yhteistyötä. Tai kuten meillä täällä Kulmassa, nuorisotilan ja ikäihmisten päivätoiminnan ja terveyskioskin yhteiset tilat. Tällainen yhteistyö lisää hyvinvointia sekä ikäihmisten että lasten osalta, kun monien ikäihmisten lapsenlapset asuvat kaukana ja monien lasten isovanhemmat asuvat kaukana. Tällaiselle yhteistyölle on tulevaisuudessa varmasti yhä enemmän tarvetta, varsinkin, kun hoivaa tarkastellaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta.

Haluan lämpimästi onnitella 70-vuotiasta Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:tä ja kiittää kaikkia toiminnassa mukana olleita ja olevia tärkeästä työstänne! Toivotan onnea tulevaisuuden haasteisiin ja toivon, että pidämme tiiviisti yhteyttä. Meidän päättäjien on ammennettava tietämyksemme täältä ruohonjuuritasolta, jotta osaamme viedä Arkadianmäellä asioita oikeaan suuntaa. Lämpimät kiitokset mielenkiinnostanne!