Puhe pidetty Kuntien tulevaisuusfoorumissa 27.4.

Hyvät kuulijat! Lämpimästi tervetuloa Kuntien tulevaisuusfoorumiin.

On ilo nähdä täällä runsas joukko tulevaisuuden tekijöitä, niin kuntien luotta-mushenkilöitä, työntekijöitä, viranhaltijoita, sekä kuntien yhteistyökumppanei-ta yhdistyksistä ja järjestöistä.

Kuntien ohella myös Kuntaliitto on tiiviisti mukana tulevaisuustyössä, kun liitto uudistaa strategiansa tänä vuonna. Tulevaisuuden trendit ovat nousseet liiton strategiakeskusteluissa vahvasti esille.

Tulevaisuuden ennakoinnista tehtävien sisällöllisten johtopäätösten ohella asenne on tärkeä. ”Tulevaisuus on tekemisen kysymys” -johtolauseemme on muotoutunut Kuntaliitossa kuvaamaan sitä, että kunnilla aktiivisina toimijoina on merkittävä rooli oman toimintaympäristönsä muokkaajana ja tulevaisuutensa tekijöinä.

Tulevaisuuteen kurkistaminen on aina haasteellista. Kokemuksesta tiedämme, että mitä pidemmälle katsomme tulevaisuuteen, sitä vaikeampaa on osumatarkkuus. Tulevaisuuden analyysiin liittyy myös arvio tämänhetkisestä tilanteestamme.

Esimerkiksi talouden osalta tilanteemme on hyvin vaikea – sisäistä keskustelua käydään jopa siitä, olemmeko Kreikan tiellä.

Ulkoa katsellen tilanne on toinen. Suomen valtio ja myös kunta-alan luokitellut toimijat, Kuntarahoitus ja Kuntien Takauskeskus ovat maailman ja Euroopankin mitassa aivan kärkikaartiin. Käytännössä meille tarjotaan maailmalta rahaa lähestulkoon ilman kustannuksia – ovatpa korot käyneet jopa miinuksella. Meihin siis edelleen luotetaan.

Entä sitten jatkossa – mikä meidät pelastaa? Talouden lainalaisuudet ovat edelleen voimassa – vaihtotaseen on oltava ylijäämäinen, eli viennin on oltava tuontia suurempi jotta kansantalouteemme syntyy ylijäämää jolla viime kädessä voimme hoitaa työllisyyttä ja kohtuullisella veroasteella varmistaa hyvinvoinnin kaikille.

Mitkä toimialat sitten ovat kannaltamme avainaloja? Viimeisimmät vientitilastot osoittavat, että metsäteollisuus on ohittanut kemianteollisuuden ja on nyt hyvinvointimme rahoituksen kannalta kaikkein tärkein toimiala. Ja kuitenkin joissain kaavailuissa niin metsä – kuin muutakin teollisuutta on pidetty auringonlaskun aloina.

Todellisuudessa suomalainen teollisuus on tuottavuudeltaan ja vaikkapa energia tehokkuudeltaan aivan maailman kärkeä. Sellua on muun muassa tekstiileissä, rakennusaineissa ja kohta useimmissa materiaaleissa. Kyse on hyvin korkean jalostusarvon toiminnasta, jolla on merkittävä rooli myös jatkossa.

Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa jossa on huomattavat luonnonvarat. Niiden vastuullinen käyttö on hyvinvointimme edellytys myös tulevaisuudessa.

Näin on myös muissa maissa – esimerkiksi naapurimaamme Ruotsin menestys nojaa osaltaan menestyksekkääseen kaivostoimintaan, josta osoituksena nyt kokonainen kaupunki siirretään toiseen paikkaan kaivoksen tieltä. Energian käytön osalta vesivoimaa on Ruotsissa rakennettu hyvin määrätietoisesti – ja kaikki tämä ilman suurta kohua.

Maiden on tunnistettava oman osaamisensa ytimet ja pidettävä huoli siitä, että niihin yhdistynyt menestys voidaan varmistaa myös tulevaisuudessa.

Kilpailu markkinoista on kovaa ja uusien valloitusten tekeminen työlästä – siksikin on pidettävä ja kehitettävä niitä aloja joissa osaamisemme on testattu samalla kun kehitämme uusia sovellutuksia ja pyrimme uusille markkinoille.

Hyvät kuulijat, Sitrassa on ennustettu, että ”Ihmiskunta saattaa muuttua enemmän seuraa-van 30 vuoden aikana kuin viimeisen 300 vuoden aikana.” Käykö näin, sitä emme varmuudella tiedä.

Sen sijaan tiedämme, että väestö keskittyy ja yhteiskuntamme kaupungistuu. Kaupunkien väestöosuus kasvaa jatkuvasti ja on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 jo runsaat 72 %. Kaupunkiseutujen elinvoima ja talous-kehitys houkuttelevat uusia asukkaita työn ja monipuolisemman elämän pe-rään.

Sotiemme jälkeen asutimme noin 430 000 evakkoa, mikä oli valtava ponnis-tus. Koko maan asuttuna pitäminen oli kaikkien puolueiden yhteinen ratkaisu ja liittyi osin turvallisuuspolitiikkaan. Tämän jälkeen yhteiskuntamme kehitys on keskittynyt maakuntakeskuksiin ja kaupunkiseuduille.

Kaikista on pidettävä huolta, mutta kaupungistuminen jatkuu niin meillä kuin muuallakin eikä kehitystä ei ole syytä kääntää taaksepäin.

Tällä hetkellä erityisesti talouteen ja työllisyyteen liittyvät kokonaisuudet vaativat ratkaisuja siitä huolimatta, että työn radikaalia vähenemistä on ennakoitu robotisaation ja digigitalisaation myötä.

Työllisyysasteemme on pohjoismaiden alhaisin. Vaikkapa Ruotsissa se on reilusti meitä korkeampi ja korkeampaa vain tavoitellaan. Suomalainen sananlasku, ”työ ei tekemällä lopu” pitänee jatkossakin paikkaansa. Kyse lienee enemmänkin työn jakamisesta ja siitä, että työtehtäviä järjestetään myös niille, joiden työmarkkinakelpoisuus ei ole markkinoiden vaatimaa kolmen A:n luokkaa.

Arvoisat osallistujat, Maailma muuttuu vauhdilla ja tulevaisuuden menestyvien kansakuntien ja organisaatioiden tulee olla nopeita omissa liikkeissään. Matalat organisaatiot pystyvät tähän, hierarkkiset heikommin. Ketteryys edellyttää joustavuutta, tarpeettoman säätelyn ja norminannon vähentämistä. Tältä pohjalta on hyvä kehittää myös hallintoa niiltä osin kun se on tarpeellista.

Kokemuksesta tiedämme myös, että tulevaisuus on jo jossain. Jossain on kehitelty ja kokeiltu sellaisia rakenteita ja tapoja, joista yhdessä voimme oppia. Maailman laajuisessa bench – markingissa onkin tärkeätä olla aktiivisesti mukana.

Nyt kaavailtu sote – uudistus on kuitenkin siinä mielessä ainutlaatuinen, että tietojeni mukaan tällaista ei tässä laajuudessa missään ole edes kokeiltu.

Maailman suuri trendi sote: ssa on erityistason toimintojen keskittäminen ja lähipalveluissa tapahtuvan integraation syventäminen lähinnä ihmisten elin-kaaren mukaisesti. Kun yhtiöitetty neuvola – ja syöpähoito laitetaan samaan organisaatioon, ollaan maailmanmitassakin tuntemattomilla vesillä.
Jotta eteenpäin päästäisiin, on vielä ratkaistava monet käytännön asiat, kuten kiinteistö-omistukset, henkilöstön asema yhtiöittämisissä, varainhankinnan, verotuksen ja valtionosuuksien avoimet megaluokan kysymykset.

Voidaankin sanoa, että kaavailtu aluehallinto uudistus sote:n osalta on hyppy tuntemattomaan. Valtion toimintojen siirtäminen maakuntien vastuulle on läh-tökohtaisesti huomattavasti selväpiirteisempi.

Miten tuo kaavailtu sote:n megahyppy onnistuu, vaikuttaa kuntiin jatkossa hyvin merkittävästi. Tullaanko valmistelun jälkeen maahan suorin jaloin ja hymyssä suin vai meneekö tuo hyppy niin sanotusti pitkäksi ja palataan ratkaisemaan päivänpolttavia kysymyksiä pohjoismaiselta kuntapohjalta, jää nähtäväksi.

Arvoisat kuulijat, Muutokset haastavat kuntia strategiatyöhön ja sen kautta rakentamaan tule-vaisuutta ja toimintatapoja omia vahvuuksia ja historiaa hyödyntäen. Kunnat luovat itse tulevaisuuttaan: ne muokkaavat itse toiminnoillaan ja valinnoillaan toimintaympäristöään ja sen kehitystä.

Jotta tässä työssä voidaan onnistua, edellytyksenä on aito kuntien kautta to-teutuva asukkaiden itsehallinto, jota valtiovalta tukee sen sijaan, että se asettaa sille entistäkin tiukempia esteitä.

Emme voi elää menneisyydessä, mutta emme myöskään ensisijaisesti tulevaisuudessa – suuret kysymykset odottavat vastauksia tässä ja nyt.

Palveluja tarvitsevat kansalaiset tuskin odottavat tulevaisuuden kunnalta juuri muuta kuin että saisivat tarvittavat palvelut jatkossakin vähintään samantasoisina kuin nyt.

Hyvät kuulijat, Tulevaisuus rakentuu parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun kuntalaisten, luottamushenkilöiden, henkilöstön ja kuntien eri sidosryhmien voimavarat ja ideat kootaan yhteen. Toivotan teille hyvää seminaaripäivää!