Suomessa on käynnissä suuri teollisuuden rakennemuutos. Tilanne on huolestuttava. Metsäteollisuus sulkee sellu- ja paperitehtaita. Ilman sellukeittoa ei ole biomassaa, josta voidaan jalostaa biotuotteita. Suomen tuleva teollisuus on rakennettava meidän luonnonvarojen varaan.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta teki tutkimuksen Suomalaisen biopolitiikan mahdollisuuksista. Globaalissa biopolitiikassa yhdistyvät ilmastonmuutoksen torjunta ja maailman ravintohuollon turvaaminen. Suomalaisen biopolitiikan oltava osa ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta samanaikaisesti on kuitenkin huolehdittava, että kansalaisten työllisyys ja toimeentulo eivät olennaisesti heikkene.
Suomalaisten tulee kuulua maailman parhaisiin metsä- ja puuosaajiin. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla on varmistettava, että suomalaiset ovat maailman kärjessä mm. hiilinielujen luotettavassa arvioinnissa; metsäsektorin koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja huollossa; erikoispakkausten ja -paperien valmistuksessa; puun arvokkaiden ainesosien mikrobiologissa hyödyntämisessä; sekä nano- ja geenitekniikan sovelluksissa metsäsektorilla. Mahdollisuuksia on runsaasti.
Metsät ja puista tehtävät tuotteet sitovat hiilidioksidia ja toimivat muiden kasvihuonekaasujen nieluina. Suomella on metsäteollisuuden takia suuri hiilidioksidijalanjälki. Suomen tulee sitoutua vain sellaisiin nieluja koskeviin sopimuksiin, jotka suomalaisen metsäluonnon noin 70 vuoden kierrolla ovat globaalissa tarkastelussa perusteltuja.
Puuta kohtuuhintaan moninaiseen käyttöön
Teollisuuden on tärkeätä saada kohtuuhinnalla puuta, jotta se voi olla kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla. Tämä merkitsee metsätilojen koon kasvattamista kehittämisohjelmin, jotka on suunnattu erityisesti kaupunkilaismetsänomistajille. Oikea puu on saatettava oikeaan käyttöön, on arvioitava uudelleen kemiallisen-, mekaanisen- tai energiateollisuuden roolit puun käyttäjinä. Ei ole järkeä rakentaa kansantaloudellisesti tilannetta, jossa energiasektori käy hintakilpailua metsäteollisuuden kanssa. Suomen erityinen haaste on kilpailla trooppisilla tai subtrooppisilla alueilla tuotetun puun ja erityisesti eukalyptussellun kanssa.
Viimeisten vuosien aikana puurakentaminen on kokenut jyrkän alamäen Suomessa. Nyt puurakentamisesta on tehtävä kansallinen vahvuus, myös hyvillä julkisen rakentamisen esimerkeillä. Puurakentamisen ja puutuotealan koulutus- ja tutkimustoimintaa on vahvistettava ja normistoja uudistettava. Erityisesti on otettava lähtökohdaksi puurakenteiden hiilen sidontaominaisuudet verrattuna betonielementeistä valmistettuihin taloihin koko elinkaaren aikana.
Pakkaukset muodostavat keskeisen mahdollisuuden puupohjaisten materiaalien mittavalle käytölle.
Tavoitteena tulee olla että valtaosa muovipakkauksista korvataan puu- tai sellupohjaisilla tuotteilla. Haasteena on myös älykkäiden tietotekniikkaa hyödyntävien pakkausten kehittäminen.
Bioenergian tulee olla tärkeä tapa hyödyntää Suomen puuvaroja. Biopolttonesteiden valmistuksessa suomalaiset raaka-aineet kohdannevat kovan kilpailun tropiikissa tuotettujen raaka-aineiden kanssa. Ruokaviljan käyttämistä ei tule kuitenkaan käyttää bioenergian tuotantoon. Suomalaisesta biomassasta valmistetut biopolttonesteet saattavat hyvinkin kilpailla mm. levistä, sokeriruo’osta ja jatropa – pensaan hedelmistä valmistettavien biopolttoaineiden kanssa.
Vesi- ja ruokaosaaminen vientituotteeksi
Suomalainen teollisuus on nykyisin tehokas vesien puhdistaja ja käyttöveden kierrättäjä. Vesiosaamisen viennillä riittää varmasti kysyntää. Tätä osaamista tulee laajentaa orgaanisen aineksen puhdistustekniikoista makean veden lähteiden tehokkaampaan käyttöön ja suolaisen veden puhdistukseen kasteluvedeksi. Maailmanlaajuinen haaste on yhdyskuntajäteveden puhdistaminen ja jätelieteen hyödyntäminen.
Ruokaturva on noussut hyvin tärkeäksi ongelmaksi maailmassa. Tutkimusta ja tuotekehittelyä tarvitaan mm. bioraaka-aineiden jalostukseen terveysvaikutteisiksi tuotteiksi. Maaperän rakennetta ja ojitustekniikkaa tulee kehittää vesi- ja ravinnevarojen paremman hyödyntämiseksi ja valumien vähentämiseksi. Tällä hetkellä maanviljely on suurin Suomen vesistöjen saastuttaja.
Edessä olevat haasteet ovat globaaleja ja niiden ratkaiseminen vaatii globaalia yhteisymmärrystä. Kasvituotannon lajikejalostusta tulee vahvistaa ja arvioida kasvien geenimuuntelun merkitystä non-food-, rehu- ja ravintotuotannossa. Ilmastonmuutoksen, maailman ravintohuollon ja luonnon moninaisuuden suojelu edellyttää, että Suomi on aktiivisesti vaikuttamassa kansainvälisiin neuvotteluihin ja osallistuu valtioiden välisiin sopimuksiin EU:n kautta tai erilaisten kansainvälisten järjestöjen puitteissa. Tärkeätä on että Suomalaiset omissa päätöksissään toimivat eettisesti, vastuullisesti ja Suomen työllisyyttä tukien.
Päivi Lipponen
kansanedustaja (sd.)
Sirpa Paatero
kansanedustaja (sd.)
Kommentit
Oiskohan globaalisuus joskus sitä,että:
-suomalaiset myyntihenkilöt toimivat maailmalla siten,että SUOMEEN saadaan töitä?
– vaan ei sitä että kaikki myydään ulos?
– vaan sitä että ulkomaalaiset sijoittajat EU:n avustuksella ostavat hyvin menestyviä suomalaisyhtiöitä ja osakkuuksia????
-Vai miten se oli????
…and now I have my drink (tequila and grapefruit with tonic) dbilbring out of my nose. You could have warned us you know. ^_^I guess there was a reason for people to block out reality with all those drugs at the time.