Kohti parempia palveluita hyvinvointialueiden johdolla

Kolumni julkaistu Demokraatissa 12.5.2022

Kauan odotettu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin viime juhannuksen kynnyksellä eduskunnassa. Historian ensimmäiset aluevaalit käytiin reilut kolme kuukautta sitten ja uudet aluevaltuustot ovat kevään aikana järjestäytyneet. Seuraavaksi katseet kääntyvät uusiin hyvinvointialueisiin, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2023. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueiden toimintaedellytykset ovat kunnossa vajaan seitsemän kuukauden päästä?

Mistään kevyestä valmistelutyöstä ei suinkaan ole kyse, sillä kaiken kaikkiaan uudistus tarkoittaa koko maan laajuisesti esimerkiksi 175 000 työntekijän siirtymistä uudelle työnantajalle, noin 10 000-15 000 tietojärjestelmän siirtämistä hyvinvointialueilla ja monia muita käytännön asioita, joita järjestämisvastuun siirtämiseen liittyy. Kokonaan uuden hallinnollisen tason käynnistäminen on mittakaavassaan historiallisen suuri rakenteellinen uudistus Suomessa.

On selvää, että osin toiminta alueilla tulee varmasti hakemaan vielä muotoaan etenkin ensimmäisten toimintavuosien aikana. Aluevaltuustojen päättäjiltä hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen vaatii erityisesti tekemisen priorisointia siten, että toiminnan kannalta välttämättömät valmistelut saadaan kuitenkin tehtyä ajoissa.

Lisäksi hyvinvointialueiden on kehitettävä palveluita ja valmisteltava siirtymää yhdessä edelleen nykyisten järjestämisvastuullisten kanssa, jotta myös tieto siirtyy sujuvasti toimijoilta toisille. Erityisesti kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden mukana pitäminen on uudistuksen onnistumisen kannalta elinehto.

Hallitus seuraa hyvinvointialueiden valmistelutyötä tarkkaan ja on jo osoittanut alueille myös tarpeellisen lisärahoituksen, jotta toiminnan kannalta kriittiset valmistelut saadaan käyntiin ajoissa.

Hyvinvointialueilla on nyt mahdollisuus muuttaa sote-palvelujen järjestämisen rakenteita toimivammaksi, käyttää resursseja viisaammin sekä parantaa palvelutasoa ja palveluiden integraatiota. Ihmisten näkökulmasta se tarkoittaa parempia palveluita ja nopeampaa hoitoon pääsyä. Myös henkilöstön näkökulmasta hyvinvointialueilla on nyt näytön paikka kehittää sote-alan vetovoimaa ja houkuttelevuutta työnantajan roolissa.

Hyvinvointialueet ovat avainasemassa siinä, miten terveydenhuoltojärjestelmämme selviää tulevien vuosien ja vuosikymmenten muutoshaasteita, joita liittyy esimerkiksi väestön ikääntymiseen ja kasvavaan terveyspalveluiden tarpeeseen. Tämän lisäksi hyvinvointialueet joutuvat korjaamaan myös koronan aiheuttamaa hoito- ja hyvinvointivajetta vielä pitkään. Uuden järjestelmän rakentaminen tässä vaiheessa onkin suuri mahdollisuus, jolla ratkaistaan pidempiaikaisia haasteita.

Kommentit

Jätä kommentti